Uutiset

Hämeenlinna 3.4. 2010 Uusiutuva energia tulee kalliiksi

Saksa on ollut edelläkävijä uusiutuvan energian tuottamisessa.

Maa on runsaassa kymmenessä vuodessa noussut maailman suurimmaksi aurinkosähkön tuottajaksi ja tuulivoimatuotannossakin se nousee kakkoseksi.

Panostusten pontimena on toiminut ydinvoiman vastustus. Kansainväliset ilmastosopimukset taas estävät fossiilisia polttoaineita käyttävien tuottomuotojen kasvattamisen.

Saksa kuitenkin maksaa energiapolitiikastaan hirvittävää hintaa. Taloustutkimuslaitos RWI:n mukaan Saksa on käyttänyt jo 85 miljardia euroa edellä mainittujen tuottomuotojen tukemiseen.

Investointeihin on annettu suoraa valtion tukea. Sähkön kuluttajat taas ovat maksaneet tuuli- ja aurinkoenergialle tukea syöttötariffeina.

Aurinkoenergian takuuhinta on ollut kahdeksankertainen markkinahintaan nähden. Näin kuluttajat ovat maksaneet vuosittain miljardeja tukieuroja aurinkoenergialle ja tuulivoimallekin satoja miljoonia.

Saksassa onkin ryhdytty yhä useammin kysymään tällaisen tukitoiminnan järkevyyden perään.

RWI on tutkinut myös uusiutuvan energiaan panostamisen kansantaloudellisia vaikutuksia. Tulokset olivat tältäkin osin lohduttomia. Uusiutuvan energian laitevalmistukseen ja tuotantoon on syntynyt vähemmän työpaikkoja, kuin muualla energian tuotannosta ja paljon energiaa käyttävästä teollisuudesta on vähentänyt.

Ongelmaksi tutkimuksissa nähtiin myös kuluttajien ostovoiman heikkeneminen ja investointien ohjautuminen pois tuottavimmista tutkimus- ja tuotekehityshankkeista.

Tuuli- ja aurinkoenergian ongelmana tutkimuslaitos piti niin ikään varavoiman välttämättömyyttä.

Varavoimana Saksassa käytetään joko hiili- tai kaasuvoimaa, joka tuotetaan pääasiassa maan rajojen ulkopuolella.

Ruotsissa ja Norjassa varavoimana on vesivoima.

Tutkimustulokset Saksasta ovat karua luettavaa niille, jotka esimerkiksi Suomessa ovat yksioikoisesti vannoneet tuulivoiman lisäämisen nimeen. Perusteluna on käytetty muun muassa energiamuodon tuomia uusia valmistusinnovaatioita. Onpa puhuttu kokonaan uudesta teollisuuden alasta.

Suomi korkean teknologisen osaamisen maana kykenee varmasti tuottamaan markkinoille uusia saasteettomia tai hyvin vähäsaasteisia tuotteita.

Härkäpäisesti ei kuitenkaan pidä lähteä massiivisilla tuilla uuteen ja tuntemattomaan vain sen takia, ettei lisää ydinvoimaa tarvitsisi rakentaa.

Suomen kaltaisen maan pitää käyttää niukat julkiset varansa paitsi hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen myös sellaiseen tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan, joka saa aikaan talouskasvua ja uutta tekemistä.

Toisaalta on turvattava perinteisen teollisuutemme toimintakyky järkevillä energia- ja veroratkaisuilla.

Saksalaiset maksavat vuosittain miljardeja tukieuroja uusiutuvalle energialle. Maassa kysytäänkin jo toiminnan järkevyyden perään.

Päivän lehti

2.6.2020