Uutiset

Hämeenlinna 8.3.2010 EU-maiden talouskuri pettää pahasti

Euroopan unionin määrittelemät kasvu- ja vakaussopimuksen raja-arvot eivät pidä. Jäsenmaa toisensa jälleen on tilanteessa, jossa julkinen velka paisuu yli EU-kriteerien eli 60 prosentin bruttokansantuotteesta.

Budjettivajekin kasvaa useimmilla jäsenmailla yli sallitun kolmen prosentin bkt:stä.

Vaikeasta tilanteesta kertoo sekin, että unionin mallioppilas Suomi ylittää kasvu- ja vakaussopimuksen rajat budjettivajeellaan.

Velkaa valtio ottaa toistakymmentä miljardia, kun kansantuotteen koko on vain reilut 170 miljardia euroa.

Ylityksiä ei ole mitenkään sanktioitu eikä Brysselistä ole lähtenyt edes paimenkirjeitä jäsenmaiden hallituksille.

Ykkösasiana on nyt velkaelvytys. Euroopan keskuspankki sallii jäsenmaiden hulppean velkantumisen. Jäsenmaat taas pyrkivät pitämään tukien turvin talouden pyörät pyörimässä. Tuet ja edelleen pankkien kautta kansalaisille valuva ennätyshalpa lainaraha on pitänyt kotimaista kulutusta yllä ja estänyt työttömyyden räjähtämisen käsiin.

Velkaelvytystä ei voi enää pitkään jatkaa, ja jäsenvaltioidenkin on palattava jo lähitulevaisuudessa kaidalle polulle.

Jos kasvu- ja vakaussopimuksen rajojen rikkomisesta tulee vakiintunut käytäntö, putoaa keskeisimmältä jäsenmaiden finanssipolitiikkaa säätelevältä säännöstöltä pohja. Samalla heikennetään Euroopan keskuspankin asemaa hintavakauden säätelijänä.

Hintavakautta EKP ylläpitää ohjauskorolla. Korkoinstrumentin käytöstä tulee äärimmäisen vaikea, jos jäsenmaiden taloudet kulkevat yhä enemmän eri tahtiin.

Jo lähitulevaisuudessa voi syntyä tilanne, jossa joidenkin maiden inflaation hillitseminen edellyttäisi koron nostoa, kun taas joillekin muille maille koron nosto olisi myrkkyä. Talous synkkenisi entisestään tai ainakin orastava kasvu taittuisi.

Samalla kun EU joutuu painimaan päivänpolttavien kysymysten kanssa, pyrkii se linjaamaan tulevaa strategiaansa.

EU:n tavoitteena on, että kymmenen vuoden kuluttua jäsenmaiden työllisyysaste nousee keskimäärin 74 prosenttiin, kun se nyt on selvästi 70 prosentin alle.

Tavoite on äärimmäisen kova ja panee skeptikot epäilemään tavoitteen realistisuutta. Epäilyjä lisää sekin, että edellinen tavoite – nouseminen kymmenessä vuodessa maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi – petti pahasti.

EU on linjannut myös keinoja tuon uuden tavoitteen saavuttamiseksi. Jäsenmaiden pitäisi panostaa budjetistaan tuotekehitykseen ja tutkimukseen kolme prosenttia.

Aikaisemmin tähän tavoitteeseen on päässyt tasan kaksi maata: Suomi ja Ruotsi.

Unionin linjausten järkevyydestä ei kukaan voi olla eri mieltä. Ongelma vain on siinä, miten jäsenmaissa unionitason strategioihin suhtaudutaan.

Panostukset ja työllisyystavoite edellyttävät vankkaa talouskasvua. Se taas ei toteudu, ilman kilpailukyvyn reipasta kohentamista ja julkisen talouden kuntoon panemista.

Velkaelvytystä ei voi enää pitkään jatkaa, ja jäsenvaltioidenkin on palattava jo lähitulevaisuudessa kaidalle polulle.

Päivän lehti

21.10.2020

Fingerpori

comic