Uutiset

Hämeenlinna 9.3.2010 Äänestys ilman tulosta

Islantilaiset pääsivät viikonvaihteessa ottamaan kantaa paljon puhuttuun Icesave-lakiin. Sen vei kansanäänestykseen maan presidentti Olafur Ragnar Grimmson, kun hän ei suostunut lakia vahvistamaan.

Kansanäänestyksessä ei mitään jäänyt epäselväksi, sillä Icesave-laki keräsi ainoastaan 1,8 prosentin tuen. Se on todella vähän, sillä vaalien alla tehtyjen selvitysten mukaan laki oli saamassa taakseen jopa viidenneksen tuen.

Äänestysprosentti nousi melkein 63:een. Saattaa olla, että merkittävä osa lain, tai sovinnon, kannattajista jätti äänestämättä.

Islannin kansanäänestys oli tarpeeton ja turha, sillä kansan ratkaistavaksi siirrettyä Icesave-sopimusta – ja samalla lakia – ei ole enää olemassakaan.

Tämän tosiasian islantilaiset hyvin tiesivät. Kansanäänestyksessä purettiinkin pahaa mieltä, kiukkua, turhautuneisuutta ja viestitettiin samalla EU:lle, Hollannille ja Englannille, etteivät islantilaiset hyväksy mitä tahansa sopimusta.

Islantilaiset opiskelevat kovan kautta kovia arvoja. Pieni maa ei voi sanella Icesave-sopimuksen ehtoja. Maa voi vain toivoa, että kansanäänestyksen protesti hieman pehmentää Hollantia ja Englantia.

Kun asiansa hoitaa huonosti, joutuu muitten armoille.

Islannilla on jo neuvoteltuna uusi, paremmaksi väitetty ehdotus islantilaisen Icesave-pankin kaatumisen laskusta.

Sen sisältö on toistaiseksi salaisuus. Islantilaisilla ei itse sopimuksen sorvaamisessa – neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä – ole kuin voitettavaa.

Tässä ei ole kuitenkaan kaikki: Islannille olisi tärkeää sovintoon pääseminen mahdollisimman nopeasti. Kansanäänestys vei jo aivan liikaa aikaa – varsinkin siksi, ettei äänestyksessä lopulta ollut mieltä.

Islannin talous on ollut syöksyssä, joka vain jatkuu. Tukevaa pohjaa ei ole odotettavissakaan ennen kuin Icesave-pankin pesänselvitys on tehty.

Sopimuksen synnyn jälkeen sijoittajat arvioivat, mikä on Islannin tulevaisuus ja mikä on sen kyky selviytyä taakasta, josta tulee parhaassakin tapauksessa jokaiselle islantilaiselle äärimmäisen raskas.

Kysymys on yksinkertaisesti tästä: islantilaisten elintasosta on leikkautumassa – hyvinvointivaltio on saanut jo ankaria kolhuja – pois suuri siivu. Edessä on toipumisen pitkä ja kivinen tie.

Maan onneksi se ei ajautunut poliittiseen kriisiin. Kaukana tämä ei ollut – normaalioloissa hallituksen olisi pitänyt ymmärtää erota sen jälkeen, kun sen tukema Icesave-laki joutui vastatuuleen.

Päätös oli oikea. Islannilla ei olisi kerta kaikkiaan varaa repiviin, kansallista yhteisymmärrystä nakertaviin poliittisiin riitoihin. Maassa kaivataan yhteistä taisteluhenkeä.

Katseet on käännettävä myös presidentti Olafur Ragnar Grimssoniin. Jos Grimsson on johdonmukainen, hän vie seuraavankin Icesave-lain kansanäänestykseen!

Päivän lehti

22.1.2020