Uutiset

Hämeenlinna kiristää vyötä

Hämeenlinnan kaupungin melko vankka talous on rapistunut parissa vuodessa. Vyötä on pakko kiristää.

Hämeenlinna ei ole vaikeuksissaan yksin. Jopa pääkaupunkiseudun varakkaimmat kunnat ovat kriisissä menojen kasvaessa ja valtionapujen ehtyessä.

Syytä kurimukseen ei tarvitse hakea kaukaa. Hämeenlinnan juoksevat menot kasvavat paljon nopeammin kuin verotulot hyvinäkään aikoina voivat kasvaa. Vaikeuksien syynä eivät ole kaupungin investoinnit ja suunnitelmat. Kaupunki on yksinkertaisesti syönyt päivittäin enemmän kuin se on tienannut.

Menojen paisuminen kuvaa koko yhteiskunnan ongelmia. 1990-luvun laman pohja on vuosikymmenen päässä. Lamavuosina kohonneet sosiaalimenot eivät pudonneet taloudellisen kasvun myötä ennalleen. Järjestelmä petti, kun tilapäiset sosiaaliset suojat muuttuivat pysyviksi.

Eduskunta on tietoisesti kasvattanut kuntien menoja, vaikka toimintaan ei ole osoitettu lisää varoja. Velvoitteita on perusteltu sosiaalisuudella, mutta ihmisille on myös luotu uusia odotuksia. Esimerkkinä tästä on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Kunnan päivähoito on ruvettu ymmärtämään vanhemmille kuuluvana oikeutena siirtää lapset kunnalle. Eikö lasten hyvinvoinnille olisi tärkeää korostaa vanhempien vastuuta?

Yhteiskunnan vastuun kasvattaminen ei ole pienentänyt ongelmia. Lasten huostaanotot, jota budjetissa nimitetään lastensuojeluksi, ovat paisuneet vuosi vuodelta.

Vaikka eräiden menojen kasvu on väistämätöntä, siihen ei ole riittävästi varauduttu. Väestön ikääntyminen syö terveydenhuollon varoja. Vastuullista olisi, että vanhusten hoitamiseen osoitetaan varoja tai että kustannuksia jaetaan uudelleen.

Hämeenlinnassa kysytään, onko menoja budjetoitu ja budjetteja noudatettu. Budjetit on murskattu ennen kuin vuosi on kunnolla päässyt alkamaan. Kaupungin tarkastuslautakunta joutui tänä vuonna puuttumaan menojen ylityksiin, kun kolmannes vuodesta oli kulunut. Ylijäämäisen budjetin todettiin painuvan 6 miljoonaa alijäämäiseksi tilinpäätökseksi.

Myönteistä on, että ongelma tunnustetaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ensi vuoden budjetin käyttömenojen kasvun rajoittamisen 3 prosenttiin.

Toinen asia on, nähdäänkö keinoja talouden pikaiseen remontointiin ja hyväksytäänkö karvaita lääkkeitä. Vaalien alla tuskin saadaan ehdokkailta esityksiä talousremonttiin. Pikemmin kuullaan lupauksia, mitä leikkauksia ei hyväksytä.

Esityksistä kannattaa karsia kaikki tilapäiset tai tehottomat vaihtoehdot. Veroprosentin korotuksella eletään tuskin vuotta kauempaa. Laaja seutuyhteistyö on talousalueella jo haudattu. Juustohöylä ei tuota hyvää tulosta, sillä kaikesta ei voida tinkiä.

Hämeenlinnan ja monen muunkin kunnan päättäjien on aidosti tehtävä päätöksiä, mitä, miten ja mihin hintaan julkisia palveluja tarjotaan. Nykyisellä talouskasvulla kuntien ahdinko tuskin hellittää ennen kuin koko maassa opitaan rajaamaan julkista vastuuta ja kehitetään palvelujen tuottamista.

Myönteistä on, että ongelma tunnustetaan.

Päivän lehti

5.6.2020