Uutiset

Hämeenlinnalla on vielä matkaa rantakaupungiksi

Asuntomessukaupunki Kuopio on ottanut rannat valtikseen. Lehtoniemen messualue on kieltämättä melkoinen vetonaula: kukapa ei haluaisi asua ihanassa rantatalossa viiden kilometrin päässä torilta?

Mutta ei Kuopiossakaan ole aina ollut näin. Vietin lapsuudessani kesiä juuri noissa samoissa Lehtoniemen maisemissa, nykyisen messualueen naapurissa. Tuolloin alue oli Kuopion syrjäkyliä, eikä sinne johtanut edes kunnollista tietä, joten mökkimatka taittui kätevämmin veneellä.

Itse asiassa aivan nykyisen messualueen kyljessä sijaitsi kapea kannas, jonka viereistä rakennuspaikkaa paikalliset kutsuivat Puutteenpaikaksi. Puutteesta alueella ei ole nykyisin tietoakaan, ei tosin kannaksestakaan, sillä se on ruopattu kanavaksi ja tilalle rakennettu yksi Saaristokaupungin lukuisista silloista.

Kuopion imago rantarakentamisen edelläkävijänä ei ole syntynyt itsestään, saati ilmaiseksi. Kaupungissa on tehty jo vuosia hartiavoimin töitä uuden Saaristokaupungin mahdollistamiseksi.

Kaupunki rakensi muutama vuosi sitten neljän niemen läpi kulkevan Saaristokadun, joka lyhensi matkaa kaupungin keskustaan jopa 12 kilometrillä. Maisemakadun vuoksi oli pystytettävä muun muassa neljä uutta siltaa, mutta lopputulos on upea. Satsaus maksaa itsensä varmasti aikanaan takaisin tuhansina veronmaksukykyisinä uudisasukkaina, jotka kilpailevat muutosta alueelle.

Jotain tällaista kaipaisi Hämeenlinnaankin, joka pyrkii nyt profiloitumaan sisämaan rantakaupunkina. Pari siltaa lisää ei tekisi totta vieköön hallaa kaupunkikuvalle.

Rantareitti on toki hyvä alku, mutta veden läheisyyden voisi hyödyntää laajemminkin. Myös keskustan etelärannan visiot lupaavat hyvää, kunhan vain toteuttajat löytyvät.

Miten Kuopiossa sitten saa rakentaa saunan vain kolmen metrin päähän rantaviivasta? Asuntomessuilla tapaamani kaupunginjohtaja muistutti, että kaavalla voidaan sallia niin halutessa vaikka veden päälle rakentaminen.

Tästähän meillä on itse asiassa Hämeenlinnassa kokemustakin. Hämeenlinnan asuntomessujen oheiskohteesta laiturisaunasta nousi jokunen vuosi sitten melkoinen äläkkä oikeustaisteluineen päivineen.

Kuopiossa ei rannoille rakentamisesta kuulemma noussut minkäänlaista melua. Ehkä Kallaveden rannat ovat kuopiolaisille niin arkipäiväinen asia, etteivät he koe niitä erityisen vaalimisen väärtiksi? Kaupunginjohtajakin heitti minulle vastaukseksi, että ”meillä näitä riittää”.

Toisaalta saman kysymyksen voi asettaa niinkin, että miksei rantaan sitten saisi rakentaa? Mikseivät omarantaisen tontin omistajat saisi hilpaista löylyistä suoraan järven aaltoihin?

Ymmärrän, että esimerkiksi saunojen sijoittelulla kauemmaksi rantaviivasta pyrittiin suojelemaan vesistöä. Nykypäivänä jätevesien käsittelyä ohjataan kuitenkin tiukasti, joten rantasaunastakaan ei pääse enää pesuvesiä suoraan vesistöön.

Sitä paitsi saunamökit rantakallioilla ja niemennotkelmissa kuuluvat mielestäni olennaisesti suomalaiseen järvimaisemaan.