Uutiset

Hämeenlinnan historia on elokuvan historiaa

Hämeenlinna ja koko Kanta-Häme toimivat 80 vuotta klassisten Suomi-filmien näyttämöinä. Sittemmin maakunnassa kuvattujen elokuvien määrä on vähentynyt, kuten Suomessa kuvattujen elokuvien määrä ylipäätään.

Ammattimaisia tuotantoja on kuitenkin myös viime vuosina ja vuosikymmeninä kuvattu Kanta-Hämeessä tasaiseen tahtiin. Rentun ruusua kuvattiin Aulangon ympäristössä. Bad Luck Loven vankilakohtaukset puolestaan purkitettiin Riihimäen keskusvankilassa.

– Riihimäki-elokuvat sijoittuvat melkein aina sinne vankilaan jostain kumman syystä, Suomen kansallisfilmografian perinnetutkija Juha Seitajärvi naurahtaa.

Parolannummen varuskunta Hattulassa on ollut suosittu sotaelokuvien näyttämö. Siellä on kuvattu taistelukohtauksia kummankinTuntemattoman sotilaan versioihin.

– Parolannummella on kuvattu jatkuvasti, esimerkiksi Kulkurin ja joutsenen sotakohtaukset, Seitajärvi tietää.

Janakkalan Leppäkosken kylä puolestaan pääsi riihimäkeläissyntyisen Renny Harlinin vuoden 1986 esikoisteoksen Jäätävä polte (Born American) näyttämöksi.

Muita 1980-90-luvuilla Kanta-Hämeessä kuvattuja elokuvia ovat ainakin Ere Kokkosen Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä vuodelta 1996 sekä Taavi Kassilan vankikarkuridraama Petos vuodelta 1988.

Filmausta jo yli 80 vuotta sitten

Suomalaisen elokuvateollisuuden kultakausi oli 1950-luvulla. Silloin filmattiin jopa kolmisenkymmentä teosta vuodessa. Nykyään määrä on noin kymmenen. Kanta-Hämeessä on kuvattu kaikkiaan satakunta elokuvaa.

Ensimmäisen kerran Kanta-Hämeessä kävi kuvausryhmä vuonna 1923. Silloin Lopella purkitettiin Nummisuutarit, joka on suomalaisen mykkäelokuvan suurimpia klassikoita.

– Siinä on sellaisia kansallismaisemia, joita ei ole enää olemassakaan, Juha Seitajärvi kuvailee.

Myös Hauholla on kuvattu runsaasti elokuvia, muiden muassa Niskavuoren naiset (1938), Kristiina Halkolan tähdittämä Punahilkka (1968) ja kohtalokas Rikas tyttö (1939), jonka valmistumisjuhlissa vasta 19-vuotias näyttelijätär Sirkka Sari kuoli tapaturmaisesti pudottuaan hotelli Aulangon savupiippuun.

Häme edustaa yleis-Suomea

Suomen elokuva-arkisto pyrkii selvittämään Hämeessä kuvattujen elokuvien tarkkoja kuvauspaikkoja. Tänä keväänä on yritetty käydä läpi juuri Lopella kuvattuja elokuvia.

– Lopella Hunsalan asemaa on jostain syystä käytetty historiallisena rautatieasemana monissa elokuvissa, kuten Täällä Pohjantähden alla ja Lumisten metsien tyttö, Juha Seitajärvi valaisee.

Hattulan Pyhän Ristin kirkkoa puolestaan käytettiin ympäristönä, kun suurta historiallista elokuvaa Elinan surmaa kuvattiin 1938 ja Isovihaa 1939. Vuonna 1926 samaa paikkaa oli käytetty kuvauspaikkana ruotsalaisessa elokuvassa Vänrikki Stoolin tarinat.

Vaikka kantahämäläiset maisemat ovat tulleet tutuiksi monista elokuvista, kyseiset elokuvat eivät useimmiten kerro Kanta-Hämeestä itsestään.

– Joissain elokuvissa maisemat edustavat jonkinlaista yleis-Suomea. Kuvausryhmät ovat lähteneet Helsingistä pois, ja Hämehän siellä tulee ensimmäisenä vastaan, Juha Seitajärvi tarjoaa selitykseksi.

Suomen elokuva-arkisto ottaa vastaan lisätietoja vanhojen suomalaisten elokuvien kuvauspaikoista puhelinnumerossa 09-615 40 217, sähköpostitse osoitteessa juha.seitajarvi@sea.fi tai osoitteessa PL 177, 00151 Helsinki.

– 1920-50-lukujen elokuvien tiedot ovat puutteellisimmat, tutkija Seitajärvi täsmentää. (HäSa)

Päivän lehti

28.5.2020