fbpx
Uutiset

Hämeenlinnan kasvu ei ole syntynyt itsestään

Hämeenlinna on Suomen toiseksi vetovoimaisin kaupunki heti Seinäjoen jälkeen.

Vetovoimaisuutta mitataan sisäisellä muuttoliikkeellä.

Hämeenlinnan seudun väkimäärä on kasvanut vuosikymmenessä kymmenellä tuhannella ihmisellä pääosin maan sisäisen muuton ansiosta.

Väkimäärä kasvun selitykseksi ei riitä seudun edullinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet. Ne ovat parhaimmillaankin vain hyvän myönteisen kehityksen mahdollistajia.

Kasvu syntyy työpaikoista ja siitä, että palveluita, kulttuuritarjontaa sekä harrastusmahdollisuuksia kyetään lisäämään ja kehittämään laadullisesti vastaamaan kasvaneen väkimäärän tarpeita.

Hämeenlinnan seudun kasvu pohjaa onnistuneeseen elinkeinostrategiaan. Siinä on painotettu investointeja ja rakennushankkeita, joita kaupunki on ollut myös omalla panoksellaan toteuttamassa.

Aktiivinen elinkeinopolitiikka on poikinut alueelle kymmeniä uusia yrityksiä ja satoja uusia työpaikkoja. Samalla seudun elinkeinorakenne on monipuolistunut.

Jo Rooman suuruuden ajoista lähtien on tiedetty, että kansa kaipaa leipää ja sirkushuveja; toimentulon ja peruspalveluiden lisäksi viihtyvyyteen panostamista.

Verkatehdas, yleisöpalveluitaan parantanut jäähalli, hyvät harrastusmahdollisuudet ja korkealaatuinen nuorisotyö etenkin urheiluseuroissa vastaavat hyvin tähän huutoon.

Laadukas, kohtuuhintainen asuminen, vanha perinteinen alue ja vesistöjen läheisyys luovat perusedellytykset sille, ettei perälauta vuoda eli väkeä ei lähde pois.

Jos vetovoimaisuusmenestyksen ja sen eteen tehdyn työ summaa, voi Hämeenlinnan ja sen ympäryskuntien johtoa onnistella. Homma on hoidettu hyvin.

Kiitettävä arvosana on sentään liikaa. Ihan jo senkin takia, ettei ihan kaikki ole mennyt putkeen, niin kuin ei koskaan mene.

Nyt onkin kyse siitä, miten tekemisiä arvioidaan. Jos arviota tehdään vain niiden hankkeiden kautta, joissa on epäonnistuttu tai jotka eivät ole toteutuneet, kokonaiskuva vääristyy pahasti.

Viimeaikaisesta julkisesta keskustelusta saa sen kuvan, ettei kriittisissä arvioissa ole edes pyritty peilaamaan tekemisiä kokonaisuuden, vaan ainoastaan puutteiden ja virheiden kautta.

Kritiikin ei pidä olla itsetarkoitus tai mustamaalaamisen väline, vaan keino saada parannuksia aikaan. Väkisinkin tulee mielen, että Hämeenlinnassa on sorruttu liian paljon ensiksi mainittuihin.

Kritiikillä on toki sijansa. Etenkin julkisen hallinnon tekemisiä pitää seurata tarkalla silmällä. Mutta tarvitaan myös tunnustusta, kun on tunnustuksen paikka.

Kukaan ei voi väittää, ettei tuon VTT:n teettämän vetovoimaselvityksen jälkeen siihen olisi aihetta.

Menot