Uutiset

Hämeenlinnan keskustan ensimmäinen hissitalo

Kun Paavonkulmaa alettiin rakentaa Rauhankadulle, oli kaupungin rakennusrintamalla hiljaista. 20-luvun lopussa rakentaminen kuitenkin vilkastui. Kaupunki sai vuonna 1929 Paavonkulman, vuotta myöhemmin muurattiin kovalla kohulla Hämeen Suojan peruskivi ja samana vuonna näki päivänvalon myös pitkään puhuttanut komea Seminaari.

Paavonkulman tontilla riitti kaivajia 1920-luvun Hämeenlinnassa.

Paavonkulmaa rakennettiin vuosina 1927-1929, eikä töissä säästelty miestyövoimaa. Pelkästään perustusten kaivajia pönöttää ajalle tyypillisissä kuvissa kymmeniä. Kun Paavonkulman peruskivi muurattiin vuonna 1928, oli tohtori Ensio Kurki-Suonio itseoikeutettu puhuja.

Vielä 1900-luvun alussa Paavonkulman paikalla oli matalia puutaloja lootuseppä Kaplanilla ja vahtimestari Oskari Hellgrenillä. Aivan tonttia vinosti vastapäätä sijaitsi yksi Hämeenlinnan vanhimmista taloista eli runoilija Paavo Cajanderin kotitalo. Huonokuntoinen Cajanderin talo purettiin vasta 1974. Sen paikalle Rauhankadun ja Palokunnankadun kulmaan rakennettiin asuinkerrostalo.

Arkkitehtuuriltaan Paavonkulma edustaa 20-luvun klassismista funktionalismiin siirtymistä ja se liittyy Väinö Vähäkallion suunnittelemaan, samanaikaisesti rakennettuun Rauhankatu 5:n rakennukseen.

Kytäjän kartanon isäntänä ja lukuisien helsinkiläisten asuintalojen suunnittelijana tunnettu Vähäkallio ei ole tiettävästi suunnitellut Hämeenlinnaan muita rakennuksia. Vähäkallion käsialaa ovat esimerkiksi Alkon pääkonttorin Salmisaareen ja Elannon korttelin.

Kaupunginhotelli ja sairaala
Heti Paavonkulman valmistuttua rakennukseen muutti Höyhensaaren lisäksi Kaupunginhotelli torin pohjoislaidalta. Rakennuksessa asui ainakin alkuaikoina paljon lääkäreitä.

1800-luvun puolivälistä lähtien torin laidalla olleen Kaupunginhotellin muutto oli Hämeenlinnassa uutinen. Syyskuussa 1929 ilmestynyt Hämeen Sanomat kertoo ylpeänä hotellin saaneen vihdoin ajanmukaisen huoneiston, joka vastaa nykyaikaiselle ykkösluokkaiselle hotellille asetettavia vaatimuksia. Hotelli toimi kolmessa kerroksessa.

”Paikka on rauhallinen, mutta silti erittäin keskeinen. Kadulta johtaa tyylikäs ovi, joka tullaan varustamaan oikein suuren maailman sadekatoksin ja valaistusreklaamein, avaraan eteishalliin, jonka onnistuneet valaistuslaitteet ja hillityt värit kuvastavat sitä viihtyisyyttä, joka hotellissa vallitsee.”

Hämeen Sanomat hehkuttaa Paavonkulmaa ilmeisesti ihan aiheestakin. Toisessa kerroksessa hotellissa oli kolme kauppamatkustajille tarkoitettua huonetta, keittiö ja tilava ruoka- ja juhlasali. Kolmannessa kerroksessa oli huoneita 17.

Marttoja ja asunto-osakkeita
Höyhensaari lopetti toimintansa jo 60-luvun lopussa ja legendaarisen Kaupunginhotellin historialle laitettiin piste viime keväänä.

Tämän päivän Paavonkulma elää muutosten kourissa, sillä Kaupunginhotellin vanhoja tiloja korjataan parhaillaan. Osittain Paavonkulman ja osittain sen naapurikiinteistön eli Rauhankatu 5:n tiloissa toimineen Kaupunginhotellin alakertaan on muuttanut jo Etelä-Hämeen Marttapiiriliitto.

Paavonkulman alakerta on yhä tuttuun tapaan liikehuoneistoilla ja muissa kerroksissa asutaan. Kuusi vuotta sitten talon seinään laitettiin muistolaatta, joka muistuttaa Höyhensaaresta.