Uutiset

Hämeenlinnan seutu ei jää ennalleen

Hallitus tulee esittämään uutta kuntaliitosta Hämeenlinnan seudulle.
Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen (kok.) vahvisti tiistaina Hämeen Sanomille, että alue ei tule jäämään nykyiselleen, kun Virkkusen asettama työryhmä tekee vuoden lopulla esityksensä uudesta kuntakartasta.

– Hattula ja Janakkala ovat samaa työssäkäyntialuetta Hämeenlinnan kanssa. Varmasti tulemme esittämään uudistuksia tälle alueelle, Virkkunen toteaa.

Hän kävi tiistaina Hattulassa esittelemässä kuntauudistuksen tavoitteita ja perusteita. Janakkala ei kuulunut tällä kertaa ministerin Hämeenlinnaan ja Riihimäelle suuntautuneen maakuntapäivän ohjelmaan.

Samalla ruokakupilla

Virkkunen muistuttaa, että Hattula sijaitsee käytännössä keskellä Hämeenlinnaa ja kasvaa sen imussa.

– Ollaan samalla ruokakupilla, mutta eri verotusalueella. Se mahdollistaa osaoptimoinnin, jossa kilpaillaan veropohjalla tai käytetään vetovoimatekijänä sitä, että naapurikunta järjestää osan palveluista, Virkkunen toteaa.

Ministeriön laskelmien mukaan Hattulan väkiluku kasvaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 15 prosenttia. Se aiheuttaa pienelle kunnalle myös haasteita.

– Noin suuri väestönlisäys tarkoittaa isoja investointeja. Kuinka esimerkiksi maankäyttö ja liikenne pystytään toteuttamaan? Virkkunen heittää kysymyksiä pohdittavaksi.

Virkkusen mukaan isompi kunta pystyy järjestämään palvelunsa niiden optimikoon mukaisesti. Kuntauudistus antaa myös hyvän mahdollisuuden uudistaa kuntien toimintatapoja, mikä on Virkkusen mukaan välttämätöntä.

– Emme voi jatkaa nykyisellään. Jos me emme pysty uudistamaan rakennetta ja kokoamaan voimiamme, joudumme luopumaan hyvinvointiyhteiskunnastamme, Virkkunen toteaa.

Ristiriitaisia tunteita

Hattulassa kuntaministerin ajatukset otettiin vastaan ristiriitaisin tuntein. Toisaalta ymmärrettiin kuntauudistuksen tarve valtakunnallisesti, toisaalta koettiin, ettei sen tarvitse koskea Hattulaa, jolla menee monien mittareiden mukaan ihan hyvin.

– Meillä on täällä Hattulassa varsin vahva itsenäisen kunnan ajatustahto. Ikärakenne on meillä oikeinpäin, olemme ensi vuonna seutukunnan alhaisin verottaja ja teemme positiivista tulosta, summasi tuntoja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Tuomola (kok.).

Hänen mukaansa suuren kunnan edut eivät ole tähän mennessä joukolle kirkastuneet.

– Emme käsitä, miten me hattulalaisille kertoisimme, miksi meidän pitäisi liittyä Hämeenlinnaan, Tuomola sanoi.

Valtuutettu Miia Antin (kok.) muistutti, etteivät ihan kaikki ajattele samoin.

– Hattulassakin on kuntalaisia kuten minä, jotka pitävät kuntauudistusta hyvänä, tärkeänä ja jopa välttämättömänä. Ei ole Hattulalle välttämättä ollenkaan huono asia olla osa isompaa kuntaa, Antin totesi. (HäSa)

KAINALOJUTTU:

Janakkala ja Riihimäen seutu vielä kysymysmerkkejä

Yksi kuntauudistuksen suuri kysymysmerkki on, kuinka käy Janakkalalle. Käytännössä kyse on siitä, esittääkö hallitus sen yhdistämistä Hämeenlinnaan, Riihimäkeen vai kenties kunnan jakamista puoliksi näiden kahden kesken.

Virkkusen mukaan jakaminenkin on täysin mahdollinen ratkaisu.

– En osaa ottaa Janakkalan tilanteeseen kantaa, mutta aika monella alueella osakuntaliitos on luonteva mahdollisuus, jos kunnan asukkaiden elämä on muotoutunut niin, että asiointi suuntautuu eri suuntiin. Jakautumisia tulee varmasti tapahtumaan, Virkkunen arvioi.

Maakuntajako ei estä liitosta

Myös Riihimäen seudulla tilanne on mielenkiintoinen. Kuntaliitos on mahdollista toteuttaa paitsi seudun kolmen kunnan kesken, myös lisättynä Hyvinkäällä.

Virkkusen mukaan maakuntaraja ei ole mikään este neljän kunnan kuntaliitokselle.

– Väliportaan hallinto joustaa kuntauudistuksen mukaan. Ihmisten luontaiset talousalueet menevät maakuntarajojen yli ja esimerkiksi Hyvinkään ja Riihimäen välillä on hyvin luontevaa kanssakäymistä, Virkkunen sanoo.

Riihimäen seudulla on uumoiltu, että kuntauudistusta valmisteleva työryhmä saattaisi esittää seudulle pari erilaista karttavaihtoehtoa, josta seutu voisi valita.

Virkkunen myöntää, että näin voi hyvinkin käydä.

– Varmasti on näin, että joillekin alueille tulee erilaisia vaihtoehtoja, jos ei voida yksiselitteisesti sanoa, minne asiointi suuntautuu, Virkkunen kertoo.

Ensin kartta, sitten sanktiot

Työssäkäyntialue ei ole ainoa asia, jonka perusteella työryhmä uusia kuntarajoja miettii. Työssä otetaan huomioon myös muun muassa väestöennusteet, kuntatalouden kehityskulku, asumisen ja yhteiskunnan kehitystarpeet sekä palveluiden järjestämisalueet.

Virkkusen mukaan alueita katsotaan kokonaisuutena ja kuntaliitosten tarkoituksenmukaisuutta pohditaan myös erityisolosuhteiden mukaan, joita voivat olla esimerkiksi kielikysymykset.

Sanktioista ja porkkanoista, joilla kuntia houkutellaan ja painostetaan yhdistymään, päätetään vasta sitten, kun on nähty, millainen kuntakartasta on tulossa.

– Ratkaisemme ohjauskeinot sitten, kun näemme, minkä tyyppisiä kuntia ollaan yhdistämässä ja miten kunnissa siihen suhtaudutaan, Virkkunen sanoo.

Kuntia kyllä kuullaan

Ministeri myöntää, että kaupunkiseudut ovat kuntauudistuksen vaativin osuus.

Esimerkiksi Janakkalassa on noustu vastustamaan näkyvästi kuntauudistuksen tavoitteita ja kunnan keskeiset luottamus- ja virkamiehet ovat allekirjoittaneet kuntakapina-adressin.

Virkkunen vakuuttaa, että kuntakentän ääntä kyllä kuullaan koko ajan kuntauudistusta tehtäessä.

– Vuoropuhelua käydään jo nyt päivittäin ja keväällä on tarkoitus järjestää erikseen varsinainen kuulemiskierros.

Virkkunen kertoo, että myös kuntien tehtävistä käydään keskustelua.

– Esitän tällä viikolla työryhmän asettamista pohtimaan muodostettavien nykyistä isompien kuntien tehtäviä. Sen tavoitteena on vahvistaa kuntien itsehallintoa, Virkkunen sanoo. (HäSa)

Menot