Uutiset

Hämeenlinnan seutu väisti luodin

Hämeenlinnan seudun voi keskiviikkona julkaistujen tietojen perusteella sanoa väistäneen luodin puolustusvoimien yksiköitä kaatavassa organisaatiouudistuksessa.

Panssariprikaati vahvistuu siihen liitettävällä Riihimäen Viestirykmentillä vuonna 2014, kun Viestirykmentti itsenäisenä joukko-osastona lakkautetaan. Koska kyse on hallinnollisesta uudistuksesta, jatketaan varusmiesten koulutusta Riihimäellä tulevaisuudessakin.

– Ei missään nimessä mikään surun päivä Riihimäen kannalta, tiivisti Viestirykmentin komentaja, eversti Harri Virtanen esiteltyään uudistuksen vaikutuksia tiedotusvälineille.
Lisäksi Panssariprikaatin organisaatioon liitetään Kanta-Hämeen, Jyväskylän, Tampereen ja Lahden aluetoimistojen toiminnot.

Panssariprikaatin komentaja, eversti Pekka Toveri arvioi puolustusvoimien uudistuksen vahvistavan prikaatin asemaa entisestään.

– Samalla kun jäljelle jäävien joukko-osastojen toimintavastuualue laajenee, niiden merkitys kasvaa.

Riihimäelle korkean osaamisen koulutusta
Riihimäelle keskitetään jatkossa uusia toimintoja, joita kaikkia voi eversti Virtasen mukaan luonnehtia sanaparilla ”korkea osaaminen”.

Varuskuntaan keskitetään puolustusvoimien elektronisen sodankäynnin koulutus, ja sinne perustetaan logistiikkalaitoksen johtama logistiikkakoulu.

Logistiikkakoulu perustetaan Hämeen rykmentissä nykyisin toimivan ja lakkautettavan huoltokoulun perustalle. Riihimäelle sijoitetaan myös muita logistiikkalaitoksen osia, mm. kenttälääkinnän valmiuskeskus.

Riihimäelle uusia toimintoja tuodaan siksi, että varuskunta-alueella olevissa kiinteistöissä on tilaa. Uudet toiminnot tuovat alueelle myös lisää väkeä.

Viestirykmentin komentajan selostusta kuuntelivat tyytyväisinä myös kaupunkia edustaneet kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen, valtuuston puheenjohtaja Kirsti Tolvanen (sd.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kai Heimonen (kok.).

– Tämän prosessin myötä Riihimäestä syntyy entistä voimakkaampi armeijan osaamiskeskittymä, Keskiruokanen totesi.

Vähennystarpeesta ei vielä tietoa
Puolustusvoimien henkilöstön vähennystarve on noin 2 200 henkilöä, joista kantahenkilökuntaa arvioidaan olevan noin 600 ja siviilityöntekijöitä noin 1 600 henkilöä.

Täkäläisistä toiminnoista lakkautuslistalla ovat Länsi-Suomen sotilasläänin ja huoltorykmentin esikunnat, joiden toiminta Hämeenlinnan Suomenkasarmilla pannaan pakettiin vuoden 2014 loppuun mennessä.

Lakkautuslistalla on myös vuoden 2013 loppuun mennessä hiljenevä Panssarisoittokunta. Soittokunta korvataan Hämeen rykmentistä Parolannummelle muuttavalla Puolustusvoimien varusmiessoittokunnalla.

Mahdollisten irtisanomisten joukko-osastokohtaisista vaikutuksista ei ole vielä tietoa.

– Koko henkilöstökenttä tulee olemaan avoin. Kun uudet kokoonpanot muodostetaan, kaikki paikat tulevat avoimeen hakuun. Tärkeintä uudistuksessa on saada osaajia oikeisiin tehtäviin, Länsi-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkö Hannu Alen sanoo.

Alenin mukaan mahdollisten irtisanottavien henkilöllisyyttä ei voi päätellä lakkautettavien yksiköiden perusteella.

– Sitä johtopäätöstä ei voi vetää, että esimerkiksi kaikki Länsi-Suomen sotilasläänin esikunnan henkilöt olisivat niitä, jotka eivät jatka missään.

Eversti Harri Virtasen mukaan toistaiseksi on mahdoton arvioida, mihin lukemiin henkilökunnan määrä esimerkiksi Riihimäellä asettuu. Liittäminen Panssariprikaatiin rokottanee varsinkin hallinnollisia työpaikkoja.

– Henkilöstöstä pidetään huolta ja tavoite on, että kaikille puolustusvoimien palkkalistoilla oleville löydettäisiin työtä joko puolustusvoimista tai muualta valtionhallinnosta.

Yksityiskohtainen suunnittelu aloitetaan heti sen jälkeen, kun puolustusvoimat on saanut uudistusta koskevan ohjauskirjeen.

Lisää kouluttajia Parolannummelle?
Osana Puolustusvoimien uudistusta varusmiesten koulutukseen osoitetun henkilöstön määrää pyritään vahvistamaan.

Varusmieskouluttajien määrä pyritään lisäämään maavoimissa keskimäärin 2,5 kouluttajaan joukkuetta kohti. Tällä hetkellä joukkueellisella varusmiehiä on noin 1,7 kouluttajaa. Pekka Toverin mukaan tavoite vaatii lisää henkilöstöä Panssariprikaatiin.

– Meillä on 14 kouluttavaa perusyksikköä, joten olisi hyvä, jos varusmiesten koulutukseen saisi lisää väkeä.

Koulutuksen tehostaminen ja kohdistaminen vastaamaan paremmin asevelvollisten siviilikoulutusta ja tulevaisuuden suunnitelmia on yksi uudistuksen tavoitteista.

– Varusmiespalveluksessa puhutaan ainutkertaisesta kokemuksesta, minkä pitää olla turvallista ja tehokasta. Palveluksen läpikäyneelle pitää jäädä tunne, että tämä kannatti tehdä, Hannu Alen kuvailee. (HäSa)

Seudun joukko-osastot ja esikunta

Panssariprikaati
Yksi maavoimien monipuolisimpia ja teknisimpiä joukko-osastoja. Panssariprikaatissa annetaan koulutusta kaikissa maavoimien aselajeissa ja lähes kaikissa koulutushaaroissa.
Kantahenkilökuntaa 577.
Siviilityöntekijöitä 115.
Kouluttaa vuosittain noin 2?200 varusmiestä.
Joukkoyksiköt: Hämeen panssaripataljoona, jääkäritykistörykmentti, Helsingin ilmatorjuntarykmentti, Parolan pataljoona, panssarikoulu.

Viestirykmentti
Puolustusvoimien merkittävin johtamisjärjestelmäalan, viestiaselajin ja elektronisen sodankäynnin koulutuskeskus.
Kantahenkilökuntaa noin 210.
Siviilityöntekijöitä noin 60.
Kouluttaa vuosittain noin 500 varusmiestä.
Joukkoyksiköt: Etelä-Suomen viestipataljoona, viestikoulu, elektronisen sodankäynnin keskus.

Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta
Toimii Suomenkasarmilla Hämeenlinnassa. Samoissa tiloissa toimii Länsi-Suomen huoltorykmentin esikunta sekä Kanta-Hämeen aluetoimisto.
Vahvuus noin 120 henkilöä.

Päivän lehti

25.5.2020