Uutiset

Hämeenlinnan Stockmann

Skogsterin tavaratalosta Kirkkorinteen ja Raatihuoneenkadun kulmassa olisi aineksia moneen elokuvaan, sillä jännitystä ja dramaattisia käänteitä ei totta totisesti jäisi puuttumaan.

Elokuvan saisi Suomen kaikkien aikojen toisen tavaratalon nousemisesta alle 5 000 asukkaan maalaiskaupunkiin vuonna 1907. Yhtälailla elokuvan saisi tavaratalon isästä, kauppaneuvos Anders Gustaf Skogsterista (1866-1952), joka toteutti amerikkalaisen unelman ja nousi ryysyistä rikkauksiin.
Eikä pekkaa pahemmaksi elokuvan aiheeksi jäisi myöskään rakennuksen myöhemmät vaiheet, kun kaupunkilaiset estivät rakennusten purkamisen sitkeällä vastarinnallaan.

Aikansa komistus

Skogsterin jugentyylinen tavaratalo on tänään melkein saman näköinen kuin se oli valmistuessaan lähes sata vuotta sitten,
mutta ei enää samalla tavalla kaupungin keskipiste.

Kirkon kupeessa on käyty kauppaa 1800-luvun puolivälistä asti ja Skogsteritkin ehtivät tehdä bisnestä tontilla yli sata vuotta. J.F.Grönlund myi kulmassa silliä, kankaita ja väkijuomia jo ennen kuin Skogstereista ensimmäinen, Felix Skogster, tuli kauppaan apulaiseksi. 1890-luvun puolivälissä hän myi Grönlundilta ostamansa liikkeen yhdeksän vuotta nuoremmalle pikkuveljelleen.

Lopullisesti käsite Skogsterin kulmasta nykymuodossaan syntyi, kun Anders Skogster rakennutti tontille vuonna 1907 tavaratalon. Talon rakentaminen oli uhkayritys, mutta kauppias uskoi perustellusti tulevaisuuteen. Kaupan liikevaihto oli ylittänyt juuri miljoonan silloisen markan rajan ja sivuliikkeitä oli perustettu lähes kymmenen eri puolille maakuntaa. Työntekijöiden määrä oli lisääntynyt reilussa kymmenessä vuodessa neljästä 36:een. Parhaimmillaan Skogster työllisti 150 henkeä.

Tavaratalon rakentaminen alkoi vuonna 1906. Tavaratalon suunnitteli arkkitehti Selim A.Lindqvist, joka suunnitteli samoihin aikoihin Skogstereiden yksityisasunnoksi Piparkakkutalon. Lopullisesti tavaratalo valmistui vuonna 1907 ja lokakuussa Hämeen Sanomissa ilmoitettiin uuden liiketalon valmistumisesta.

Ihanuuden huipentuma

Pikkuisten kivijalkamyymälöiden kaupungissa oli ihmeellistä, että Skogsterilta sai kaiken yhden ja saman katon alta. 1 350 neliön tiloissa toimi ensi alkuun rauta-, siirtomaatavara-, kangas- ja pukuosastot sekä lasi-ja posliinikauppa.

Poikkeuksellisen modernista rakennuksesta erikoisuuden ensimmäisenä Suomessa käytetyt betoniset välipohjat ja tukirakenteet, jotka mahdollistivat rakennuksen jakamisen osastoihin. Raudoitetun betonin käyttö oli uutuus vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelystä. Lindqvist oli tekniikan ensimmäinen käyttäjä maassa.

Kun vaaleaan kivitaloon vielä liitettiin 1910-luvulla arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kolmikerroksinen punatiilinen rakennus, oli tilaa jo melkein tuhlailevasti.

Skogsterit pysyivät tiukasti tavaratalon ohjaksissa. Kauppaneuvos oli toimitusjohtajana kuolemaansa asti ja tämän jälkeen ohjaksiin tarttui hänen poikansa. Suurin osa perheestä myös työskenteli tavaratalossa. Kuusteräksi nimensä suomentaneiden Skogstereiden valtakausi päättyi 70-luvun lopussa, kun Kesko osti yrityksen. Uusi aika astui tontille numero 51.

Kohinaa riitti

Keskon myötä kirkon kulmilla alkoi tapahtua. Ensi alkuun Kesko aikoi rakentaa tontille kokonaan uuden tavaratalon, mutta luopui aikeista nopeasti. Suunnitelmia lievennettiin ja esitettiin vanhan kivitalon ja sen kyljessä olevan tiilitalon säilyttämistä, mutta Piparkakkutalon purkamista.

Suunnitelmat järkyttivät kaupunkilaisia syvästi. Jo syksyllä 1978 Hämeenlinna-Seura, luonnonsuojeluyhdistys, taideyhdistys ja kuvaamataidonopettajat keräsivät 3 000 nimeä kunnallisaloitteeseen rakennuskokonaisuuden säilyttämiseksi.

Hämeenlinnan nykyinen kaupunkikuva kertoo, kumpi taistelun voitti.

Kaupankäynti jatkui vanhaan tavarataloon rakennetussa kauppiastavaratalossa ja 80-luvulla Piparkakkutalo sai sisuksiinsa kaksi ravintolaa. Kesko myi Skogsterin kulman 80-luvun puolivälissä Ahti-rakennusyhtiölle, joka myi sen 80-luvun lopussa silloiselle Hämeen Vakuutukselle (nykyiselle Pohjantähdelle). Pohjantähti omistaa edelleen palan Hämeenlinnan historiaa.

Nykyisin Skogsterin kulmassa toimii ravintoloiden lisäksi muun muassa apteekki sekä Vanajantielle pari vuotta sitten pääkonttorinsa muuttaneen Pohjantähden toimisto.

Lähteet:
Hämeenlinnan kaupungin historia
Ville Peltonen: Skogsterin kauppahuoneen puolivuosisataistaipaleelta 1895-1945, Karisto 1945
Yrjö Vihervuoren arkistot

Legenda jo eläessään

Kauppaneuvos Anders Skogster syntyi Tuusulassa kahdeksanlapsisen perheen nuorimmaiseksi vuonna 1866. Pojan ollessa yksivuotias perheen äiti kuoli, eikä tarinan ilkeä äitipuoli suhtautunut lapsiin erityisen suopeasti. Kokonaan orvoksi Anders jäi jo kolmetoistavuotiaana.

Skogster kertoi mielellään siitä, kuinka hän lähti kotoa pieni rohdinsäkki selässään. Säkkiin oli pakattu Uusi Testamentti ja Vänrikki Stoolin tarinat. Matkalla poika tuumasi, että ”Kun minä nyt pääsen juoksupojaksi kauppaan, niin kyllä minusta sitten pian tulee – suuri kauppias”.

Ja kauppias Skogsterista tuli. Komea ura alkoi ajalle tyypillisen vaatimattomasti eli juoksupoikana. Vuoden verran hän työskenteli Tampereella, mutta muutti sitten isoveljensä Felixin perässä Hämeenlinnaan. Välillä hän haki kokemusta kaupasta myös Turusta, mutta jäi lopullisesti Hämeenlinnaan ostettuaan kaupan veljeltään vuonna 1895.

Skogster vaikutti poikkeuksellisen vahvasti paitsi Hämeenlinnan liike-elämässä myös kunnalliselämässä. Vuonna 1919 kauppaneuvokseksi nimitetty mies istui muun muassa yli 30 vuotta valtuustossa ja lautakunnissa. Juuri Skogsterin ansiota on muun muassa se, että kaupunki osti Padasjoelta ns Turvan maatilan. Skogster oli myös erittäin aktiivinen suojeluskunnassa.

Anders Skogsterilla ja hänen vaimollaan Veralla oli kaikkiaan kahdeksan lasta, joista neljä työskenteli isänsä liikkeessä. Kaupungin kaikkien aikojen ensimmäinen kauppaneuvos oli aikalaisten mielestä hengästyttävän ahkera, sosiaalisesti lahjakas ja erittäin oikeudenmukainen. Hän tunsi alaisensa nimeltä, eikä pelännyt siirtyä tiskin taakse, jos asiakas osui kohdalle.

Skogster kuoli vuonna 1952 aivohalvaukseen.

Citymarket uhkasi jyrätä Skogsterin tavaratalon.000

Skogsterin tavarataloa sen viimeisinä vuosina luotsanneen ekonomi Pekka Harjulan mielestä aika ajoi perheyrityksen ohi. Asiakaspalveluun panostaneen liikkeen olisi pitänyt muuttua itsepalvelumyymäläksi selvitäkseen paineista. Skogsterilla ei vakavissaan edes pohdittu tätä vaihtoehtoa.

-Vanha sukupolvi ei ollut valmis panostamaan liikkeen kehittämiseen. Myynti oli hyvä ratkaisu, eikä siihen liittynyt dramatiikkaa. Skogster pärjäsi silloin taloudellisesti hyvin.

Ekonomi Pekka Harjula oli Skogsterin kolmas ja viimeinen toimitusjohtaja. Vaikka Harjulan siteet Skogsteriin ovat läheiset, ei hän muistele mennyttä haikeasti. Mennyt on mennyttä.

Harjula oli vasta liikkeen kolmas johtaja. Vanhan
kauppaneuvoksen jälkeen johtajaksi siirtyi Anders Gustaf Kuusterä, joka piti ohjaksia vuodesta 1952 aina vuoteen 1971 asti. Tuolloin johtoon astui Kuusterän vävy Pekka Harjula.

-Otin pestin puhtaasti ammattijohtajana. Helppoa toiminnan järkeistäminen ei ollut. Skogsterilla oli aina kunnioitettu ja luotettu työntekijöihin ja valitettavasti tämä oli johtanut väärinkäytöksiin, jotka johtivat irtisanomisiin.

Harjulan aikana Skogsterista lopetettiin ikiaikaisesti kuulunut elintarviketukku kannattamattomana, mutta rauta- ja sähkötukut jatkoivat edelleen toimintaansa.

Huhujen mylly jaksoi jauhaa

70-luvulla Skogsterin ympärillä jauhoi oikea huhujen mylly joka sai pontta myyntipuheista. Juoruista huolimatta tavaratalossa henki yhä vahva keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri, jonka vanha kauppaneuvos oli onnistunut jo aikoinaan luomaan.

Skogsterilla oli tapana olla töissä kymmeniä vuosia.

-Skogsterilla oli vielä 70-luvun alussa töissä neljä A. Gust.Skogsterin kahdeksasta lapsesta. He olivat vanhan polven ihmisiä, joita ei koskaan sinuteltu. Anders Gustaf Kuusterän työhuonetta sanottiin kunnioittavasti hiljaiseksi huoneeksi. Vanhaa kauppaneuvosta arvostettiin niin paljon, ettei hänen poikansa suostunut ottamaan vastaan tarjottua kauppaneuvoksen titteliä. Hän ei katsonut olevansa sen arvoinen.

Uusi aika toi uudet tuulet. Vaikka yrityksen myyminen oli tullut esille jo 60-luvun lopussa, tuli myynti vakavasti puheeksi vasta vuonna 1976. Viimeistä päivää Skogster oli auki maaliskuun puolivälissä vuonna 1977.

-Kesko, minä ja hallituksen puheenjohtaja Anders Kuusterä pidimme palaverin, jossa Kesko ilmoitti, että kaikki 130 työntekijää irtisanotaan. Se oli raskas isku etenkin Anders Gustaf Kuusterälle. Ilmoitin asiasta työntekijöille tiedotustilaisuudessa, mutta tilannetta helpotti se, että olin itse irtisanottujen joukossa.

Purkamista pidettiin selvänä

Skogsterin tavaratalon myynnin jälkeen Harjula asui Piparkakkutalossa vuoteen 1979 asti. Kesko oli luvannut perheelle asunnon niin pitkäksi aikaa, kun rakennus olisi pystyssä.

-Keskossa pidettiin selviönä sitä, että kortteli puretaan ja paikalle rakennettaan Citymarket. Pysäköintipaikat piti tehdä talon alle. Kaupunkilaisten vastustus kuitenkin kaatoi Keskon suuret suunnitelmat.

Tänään Pekka Harjula olisi pitänyt Skogsterin purkamista liian raakana. Muuten hänen suhtautumisensa rakennukseen on neutraali. Vanhassa olohuoneessaankin hän sanoo käyneensä syömässä monta kertaa.

-Siitä on jo niin pitkä aika, etten osaa suhtautua tunteella. Anders Gustaf Kuusterä ei sen sijaan koskaan voinut astua sisälle Skogsterin kulmaan, vaikka hän kuolikin vasta 90-luvun alussa.