Uutiset

Hämeenlinnan vankilassa ensimmäinen äiti-lapsi -päivä

Johanna, 31, halaa 10-vuotiasta Tonia ja 11-vuotiasta Meri-Tuuliaa Hämeenlinnan vankilan jumppasalissa. Kaikilla on silminnähden hyvä hetki.

-Minusta tämä on vankilalta tosi hieno juttu, kun saamme olla näin vapaasti. Olen tosi iloinen ja kiitollinen, kun lapsia ei kuitenkaan saa koskaan nähdä liikaa, Johanna sanoo.

Hän olisi mielellään tavannut myös kolme muuta lastaan, mutta toisaalta on tyytyväinen, kun saa olla kahden vanhimman kanssa joskus kolmistaan.Meri-Tuulia ja Toni sanovat myös olevansa tyytyväisiä tapaamiseen ja kertovat innoissaan urheilu- ja muista harrastuksistaan.

Lauantaina järjestettiin Hämeenlinnan vankilan ensimmäinen äiti-lapsi -päivä. Kymmenkunta lasta tuotiin tapaamaan äitejään niin, että muita perheenjäseniä ei ollut mukana.

-Jos tämä menee hyvin, tapaamisesta otetaan pysyvä tapa, sanoo vankilan apulaisjohtaja Susanna Schugk. Hän kertoo, että vankilan työntekijät ideoivat tapahtuman ja ovat hyvin innostuneesti siinä mukana.

Kolmetuntiseen varsin vapaamuotoiseen tapahtumaan tuli lapsia Keski-Suomea myöten.

Susanna Schugkin mukaan lauantain tapahtuma on iso juttu suljetussa vankilassa. Muut vangit menettivät sen takia siltä päivältä mahdollisuuden tavata omaisiaan, mutta purnausta ei ole kuulunut.

Useimmilla naisvangeilla on lapsia

Äitien ja lasten tapaamisille on tarvetta Hämeenlinnan vankilassa, sillä melkein kaikilla 97 naisvangista on lapsi tai lapsia.

Vangeilla on mahdollisuus valvottuihin tapaamisiin, valvomattomiin perhetapaamisiin ja vajaan vuoden ajan Hämeenlinnan vankilassa myös eräänlaiseen näiden sekamuotoon ympäristössä, joka ei mitenkään viittaa vankilaan.

-Meillä on lasten edun mukaisesti ja lasten silmin suunniteltu uusi perhetyön tila, johon mennään suoraan vankilan ulkopuolelta. Se on mahdollisimman neutraali kaikille, Susanna Schugk kertoo.

Perhetyön tilassa tapaamisia valvoo vankilan erityistyöntekijä, joka on tuttu vangille ja perheenjäsenille. Aluksi epäiltiin, miten valvotut perhetapaamiset onnistuvat, mutta kokemukset ovat olleet oikein hyviä.

Yhdessäolo tärkeintä – vaikka vain nurkassa

Johannalla on mahdollisuus tavata lapsiaan valvomattomissa perhetapaamisissa kerran kuussa. Vaikka lauantaina paikalla oli koko ajan valvojia, se ei haitannut.

-Meille olisi riittänyt, kun olisimme saaneet olla vaikka jossakin nurkassa kolmistaan, Johanna sanoo.

Lasten tapaamista vain kuukauden välein hän sanoo tosi rankaksi. Nykyiseltä osastoltaan hän saa soittaa joka toinen päivä kymmenen minuutin puhelun, mutta käytännössä ei juuri koskaan pääse puhumaan lastensa kanssa soittoaikojen takia.

Toni ja Johanna jäävät jumppasaliin laskemaan, kuinka vanha kukin on, kun äiti vuosien päästä vapautuu. Meri-Tuulian silmät pyöristyvät ja suu napsahtaa kiinni hänen kuullessaan tuloksen.

Sossu ei päästänyt tytärtä

Mariaa, 24, tuli tapaamaan hänen 4-vuotias Jasu-poikansa. Puolentoista kuukauden päästä vapautuva melko lyhyttä tuomiota istuva Maria ei ole ollut perhetapaamisissa, mutta lauantain tapahtumaan isä toi pojan. 6-vuotias tytär ei tullut.

-Tyttöä en tapaa ennen vapautumistani, enkä varmaan poikaakaan. Sossu on sanonut, ettei tyttöä tuoda suljettuun vankilaan, kun vapautuminen on näin lähellä.

Maria oli aiemmin avovankilassa, jossa näki lapsiaan aika paljon. Jäätyään palaamatta lomalta määräajassa hän joutui takaisin suljettuun vankilaan.

Nyt hän saa ulkoilla tunnin päivässä, muu aika kuluu sellissä kitaransoittoa treenaten. (HäSa)

Päivän lehti

28.1.2020