fbpx
Uutiset

Hammaspeikko virnuilee taas suomalaisten suussa

Oulun yliopiston hammaslääketieteen professori Hannu Hausen on erittäin huolestunut Suomessa lisääntyneestä napostelukulttuurista, joka uhkaa romuttaa etenkin lasten ja nuorten hampaiden hoidossa saavutetun myönteisen kehityksen.

– Reikiintyminen väheni 60- ja 70-luvulta aina 90-luvun alkuun, vaan eipä vähene enää. Lasten ja nuorten osalta myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut kymmeneen vuoteen. Makeisten, virvoitusjuomien ja napostelutuotteiden saatavuus ja käyttö ovat lisääntyneet hurjasti. Hampailla ei ole lepoaikoja riittävästi, jolloin kiilteen liukeneminen pääsee niskan päälle ja reikiä syntyy hampaistoon.

Hausen syyttääkin yhteiskuntaa ja elintapoja siitä, että käden ojennuksen päässä joka puolella on tarjolla kaikenlaista naposteltavaa.

– Koulujen limpsa- ja karkkiautomaateilla saatetaan lapsia kiusaukseen tieten tahtoen. Pitäisi vain oppia välttämään kiusauksia. Se on vähän sama kuin painonhallinnassa – lyhyellä tähtäimellä voi olla joustava, mutta pitkällä aikavälillä pitäisi olla tiettyä jämäkkyyttä näissä elintapa-asioissa.

Harjaus on tärkeintä

Stakesin Kanta-Hämeessä vuosina 1996-2004 tekemä kouluterveyskysely kertoo, että kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista epäterveellisiä välipaloja nautti vähintään kaksi kertaa viikossa 44 prosenttia. Hampaitaan harjasi kahdesti päivässä vain 34 prosenttia.

Pepsodentin tänä vuonna julkaistun kuluttajatutkimuksen mukaan kaksi kertaa päivässä hampaitaan harjasi hieman yli puolet suomalaisista, kerran päivässä 35 prosenttia ja 5 prosenttia ei harjaa niitä edes päivittäin.

Uunituoreessa Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa todetaan, että yli 30-vuotiailla suun omahoito on määrältään ja laadultaan riittämätöntä. Niinpä karies ja tulehdukset ovat yhä yleisiä.

– Suuhygienia on suomalaisten akilleen kantapää. Tämä koskee lapsia ja aikuisia. Hampaita harjataan aivan liian harvoin, Hausen huomauttaa.

Professori pitääkin hampaiden säännöllistä harjaamista fluoritahnalla “numero ykkösenä” hampaiden suojaamisessa reikiintymiseltä.

– Fluori on verraton aine, jolla pystytään jarruttelemaan reikien syntymistä. Happohyökkäyksen voi katkaista myös pureskelemalla ksylitolipurukumia tai syömällä vaikka palan juustoa, hän vinkkaa.

Puolella paikkaustarvetta

1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa Suomea pidettiin lasten suunterveyden mallimaana. Kun Maailman terveysjärjestö WHO julkisti yleismaailmalliset tavoitteet suun ja hampaiden terveydelle vuoteen 2000 mennessä, Suomi oli saavuttanut tuon tavoitteen jo vuonna 1988.

Oma kansallinen tavoite, jonka mukaan 12-vuotiailla oli keskimäärin enintään 1,2 paikattua, reikiintynyttä tai poistettua pysyvää hammasta, saavutettiin jo vuonna 1988.

Hyvä maine saavutettiin järjestelmällisellä hammashuollolla, jota laajennettiin jo 1970-luvun lopulla lasten lisäksi opiskelijoihin ja odottaviin äiteihin sekä 1980-luvulla asteittain uusiin ikäryhmiin.

Tänä päivänä kaikilla on oikeus käyttää terveyskeskusten hammashoitoa ja maksutonta se on alle 18-vuotiaille.

Hausen kertoo, että Suomessa on edelleen 12-vuotiasta lasta kohden keskimäärin hieman yli yksi karieksen vaurioittama pysyvä hammas, mikä on kansainvälisessä vertailussa alhainen lukema.

– Se kuulostaa vähältä, mutta käytännössä noin puolella suomalaisista 12-vuotiaista on paikkoja tai paikkaustarvetta, mikä ei ole vähän. Ongelma koskettaa siten melkoista osaa koululaisistamme ja aiheuttaa suuret kustannukset sekä suun terveydenhuollon menoina että opetuksesta poissa oloina.

Kiertävä sanansaattaja

Vaikka reikiintyminen ei enää viimeiseen kymmeneen vuoteen olekaan vähentynyt, lasten ja nuorten suunterveys on Hausenin mukaan huomattavan paljon parempi kuin 1960-luvun puolivälissä, jolloin hän aloitti ammattinsa.

– Silloin nuorille tehtiin rippilahjaksi kokoproteeseja etenkin syrjäseuduilla. Nyt on kuitenkin taas selvät merkit olemassa, että on asioihin puuttumisen aika.

Professori Hannu Hausen yrittääkin kääntää hammaspeikon kelkan suuntaa kiertämällä luennoimassa ja puhumassa koululaisille suunhoidon tärkeydestä.

Reikiintyminen keskittyy tiettyyn porukkaan

Tuomelan koulun ja Hämeenlinnan Yhteiskoulun hammaslääkäri Minna Luoto kertoo, että heidän tilastonsa eivät tue yleistä käsitystä, että lasten hammasterveys olisi romahtanut. Päinvastoin.

– Tänä vuonna 7.-luokkalaisista 20 prosentilla oli yksi tai useampi reikä, kun kaksi vuotta sitten 40 prosentilla oli reikiä. Tämä on toki vain pieni otos hykkiläisistä eikä sitä voi yleistää koko ikäluokkaa koskevaksi, Luoto muistuttaa.

– Reikiintyminen on keskittynyt pieneen porukkaan, tiettyihin yksilöihin. Perheen elämäntyyli saattaa olla välipaloja suosiva, kun ei ole yhteisiä aterioita. Heillä on yleensä muitakin ongelmia koulussa ja kotona, minkä vuoksi suusta ja hampaista huolehtiminen on jo liikaa eikä sitä jaksa enää tehdä.

Reikiä jopa 3-vuotiailla

Luoto vastaa tänä vuonna 406 ala-asteikäisen, 387 yläasteikäisen ja 226 lukiolaisen ja ammattikoululaisen hammashoidosta.

Kuntayhtymän alueella koululaiset käyvät aiemman vuosittaisen tarkastuksen sijaan hoidossa yksilöllisesti. Tämä ei kuitenkaan ole Luodon mukaan syynä siihen, jos jonkun hampaat ovat huonommassa kunnossa kuin aiemmin.

– Yksilölliset tarkastukset eivät ole mitään romuttaneet. Vaikka asiakas kävisi kerran kuussa hammaslääkärissä, niin ei se edistä suunterveyttä. Se, mitä kotona tehdään itse, on tärkeintä. Me voimme vain antaa ohjeet, miten toimia.

Luoto kertoo, että 1990-luvulla oli harvinaista, jos alle kouluikäisellä oli reikiä.

– Nyt niitä on aika yleisesti ja jo maitohampaita joudutaan poistamaan reikien takia. Reikiä saattaa olla jopa 3-vuotiaalla. Vanhempien vastuu korostuu, sillä hehän ne karkit sieltä kaupasta kotiin tuovat.

Hammaslääkäri katsoo huolestuneena tulevaisuuteen.

– Jos joka puolella ympäröivän sokerin tyrkytys ja asenteet jatkuvat, niin huonompaan suuntaan ollaan menossa. Sydän syrjällään odottaa, koska se (hampaiden terveys) romahtaa.

Menot