fbpx
Uutiset

Hammasproteesit ovat myös hammashoitoa

Erikoishammasteknikot ovat suun terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän etujaan valvoo Erikoishammasteknikkoliitto, johon kuuluu yli 300 jäsentä kaikkialta Suomesta.

Erikoishammasteknikot ovat saaneet pitkän koulutuksen. Ensin 3,5 vuoden hammasteknikko-opinnot,sitten vähintään viiden vuoden työkokemus hammasteknikon ammatissa, ja sen jälkeen vielä noin 8 kuukautta kestävä kliininen jatkokoulutus. Jatkokoulutus antaa lailliset oikeudet valmistaa ja korjata kokoproteeseja suoraan asiakkaille.

Haluamme kiinnittää huomiota muutamaan epäkohtaan, jotka liittyvät hammashuoltoon.

Mielestämme erikoishammasteknikkojen työpanosta ei ole hyödynnetty, kun hammashuolto laajennettiin koskemaan koko väestöä ja kun hoitotakuu astui voimaan.

Erikoishammasteknikot voisivat paljon suuremmassa määrin hoitaa sen väestön osan, joilla ei ole hampaita ollenkaan molemmissa tai jommassa kummassa leuassa, ja näin olla osaltaan auttamassa ruuhkautuneita terveyskeskusten hammashoitoloita.

Toinen todella merkittävä epäkohta koskee kansalaisten epätasa-arvoisuutta hammashoidon kustannuksia korvattaessa.

Kun hammashuolto laajennettiin koskemaan koko väestöä, jostain syystä proteesien käyttäjät jäivät korvattavuuden ulkopuolelle, lukuun ottamatta veteraaneja. Tämä väestönosa, jonka hammashuoltoa yhteiskunta ei ole koskaan kompensoinut millään tavalla jätettiin taas maksamaan hammashoidosta aiheutuvat kustannukset itse.

Ei liene ihmisten yhdenvertaista kohtelua, kun henkilö jolla on omat hampaat, saa hammashoidosta Kelan korvauksen, mutta henkilö, jolla on proteesit, maksaa koko hoidon itse!

Kuitenkin hyvin monet hammasproteesin käyttäjistä ovat työikäistä väestöä, joka osallistuu veronsa maksamalla yhteiskunnan kustannuksiin.

Proteettisen hoidon korvauksien vastustajat vetoavat suuriin lisäkustannuksiin, mutta se ei todellisuudessa ole ongelma. Tiedämme, että veteraanien määrä vähenee vuosittain noin 10 000 henkilöllä. Heille varattu korvaussumma pienenee ja näin vapautuva raha voitaisiin käyttää muun väestön proteettisen hoidon korvaamiseen.

Kustannuksia voi myös rajata laajentamalla korvattavuutta aluksi tiettyihin kohderyhmiin tai koskemaan tiettyä ikäryhmää.

Merkittävä parannus olisi myös suun terveyden ammattilaisten monipuolisempi ja joustavampi käyttö hammashoidossa. Sitä tukisi lähetekäytännön karsiminen. Nykykäytännössä joutuu veteraani Kela-korvauksen saadakseen ensin hakemaan lähetteen hammaslääkäriltä, ennen kuin voi mennä valmistuttamaan hammasproteesit erikoishammasteknikolla. Tämä tuntuu asiakkaista “juoksuttamiselta” ja vie myös aikaa hammaslääkäreiltä, joilla on jo muutenkin ruuhkaa. Tämä käytäntö ei tunnu kovinkaan joustavalta.

Niinpä asiakkaita tulisi ohjata terveyskeskuksista niille yksityissektorin palveluntuottajille, jotka asiakkaan kannalta parhaiten ja edullisimmin pystyvät hoidon järjestämään. Terveyskeskusten hammashoitoloitten resursseja jäisi muun hammashoidon osalle enemmän.

Erikoishammasteknikkoliiton jäsenillä on halua olla mukana kehittämässä hammashoitoa siihen suuntaan, että asiat sujuisivat joustavasti ja palvelu toimisi asiakkaiden ja yhteiskunnan edun mukaisesti.

Erikoishammasteknikon koulutus on yhteiskunnan tukemaa ja olisi kaikkien etu, että heidän ammattitaitonsa tulisi hyödynnetyksi yhteiseksi hyväksi.

Juha-Pekka Marjoranta

puheenjohtaja

Jukka Talka

varapuheenjohtaja

Aino Rivinoja

toiminnanjohtaja

Erikoishammasteknikkoliitto ry

Menot