Kolumnit Uutiset

Hämmentävä päätös kaupunginjohtajavalinnalle

Seurasin Hämeenlinnan kaupunginjohtajan valintaa valtuustosalin tolpan takana.

Tunsin kokouksen kuluessa täsmälleen samoin kuin Antti Leinikka (kesk.). Hän myönsi menneensä hämilleen, kun kaupunginjohtajaksi oli niin hyviä hakijoita.

Lopputulos oli kuitenkin se, että yksi törkeästi ylistämällä alistettiin: apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo.

Lopullisesti kokousta sopivan ulkopuolisin aatoksin seurannut meni sekaisin, kun kokoomusryhmän puheenjohtaja Katriina Laaksonen puhuikin yllättäen johtajakaksikon valinnasta. Mitä? Eikö kysymys ollutkaan yhden kaupunginjohtajan valinnasta?

Se oli ensimmäinen merkki kokoomuksen ja demareiden sopimuksesta. Siihen asti oli vain arvailuja.

Kaikki olikin teatteria, eli valtakaksikko oli kähminyt asiaan keskenään kasaan jo hyvissä ajoin ennen kokousta. Sitähän tämä on, ja samalla ainakin uudet valtuutetut saivat opetuksen politiikan tekemisen taidosta. Joskus se on aika raadollista, kun tavoitteena on vallan maksimointi.

Laaksosen puhuessa ja saman ryhmän Helena Lehkosen peesatessa kiitin mielessäni tehokasta nauhoituslaitettani.

Olen nauhoitteeni kuunnellut, enkä vieläkään voi lakata ihmettelemästä, miten epäselvästi kokoomuslaiset puheenvuoroissaan vain vihjailivat siihen suuntaan, mitä hetken päästä oli tapahtumassa. Älkää väittäkö, että tämä kaikki olisi avointa päätöksentekoa.

Hölmöintä oikeastaan olikin kuunnella, miten valtuutetut kehuivat myös uutta keskusteluilmapiiriä, joka oli kursittu kasaan kaupunginjohtajavalinnan edetessä kaikkine kansalaiskuulemisineen.

Olisipa silloin ollut kaupunkilaisten virkistävää kuulla, kun joku hölösuu olisi möläyttänyt, että ”ei kuulkaa näillä kuulemisilla ole mitään väliä. Kaupat on jo tehty.”

Päätös olisi ollut täsmälleen sama: Timo Kenakkala (sd.) olisi valittu kaupunginjohtajaksi siinäkin tapauksessa, että äänestyksessä olisi menty toiselle kierrokselle.

Tullaan vääjäämättä päätelmään, että kaupunginjohtajan valinnassa oli kokoomukselle ensisijaista ennen valtuustoa demareiden kanssa tehty sopimus, ei niinkään reilu peli kaupunginjohtajan valinnassa.

Mikä ihmeen itseisarvo oli Kenakkalan valinta ensimmäisellä kierroksella? Sama sopimus olisi voitu toteuttaa sitenkin, että kokoomus olisi siirtynyt vasta toisella kierroksella Kenakkalan taakse. Kukaan ei olisi silloin pulissut. Kaikki olisivat säilyttäneet kasvonsa. Peli olisi edes näyttänyt reilulta.

Keskustan Hannu Kärpänen kirjoittaa tämän lehden mielipidesivulla samaan sävyyn kuin minä tässä. Sekin on peräti hämmentävää.

Arvostan Juha Isosuota ihmisenä ja virkamiehenä liikaa, jotta voisin ikinä hyväksyä hänen osakseen saamansa kohtelun kaupunginjohtajavaalissa.