Uutiset

Hampurilaisen teko on tarkkaa puuhaa

Seinällä olevassa kyltissä käsketään työntekijöitä pesemään kätensä vähintään kerran tunnissa desinfioivalla käsienpesuaineella ja 20 sekuntia kerrallaan. Jos työntekijä koskettaa kasvojaan, hiuksiaan tai vaatteitaan, kädet on jälleen pestävä.

Äkkiseltään sitä luulisi olevansa vähintäänkin sairaalassa, mutta näin ohjeistaa työntekijöitään Hämeensaaren McDonald’s.

Muutenkin hampurilaisen teko tuntuu olevan lähes laboratoriotyötä.

-Meillä jokainen työntekijä suorittaa hygieniapassin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työntekijöille tehdään myös salmonellatesti, korostaa ravintolan vuoropäällikkö Eetu Puhakka.

Varsinkin lihojen kanssa ollaan tarkkoja.

-Liha tulee meille pakasteena ja säilyy sellaisena, kunnes se pannaan hampurilaisen väliin. Meillä ei oteta vastaan pakastetta, joka ei ole -15-asteinen tai kylmempi. Pihvien sisälämpötilaa myös valvotaan pitkin päivää.

Hygieenisyyttä ja turvallisuutta

Myös kuluttajat ovat päässeet kurkistamaan McDonald’s-ravintolaketjun kulissien taakse tällä viikolla, kun noin 6000 ”Mäkissä” ympäri Eurooppaa on vietetty avoimia päiviä.

Hämeensaaren ravintolassa vierailijan yllättää keittiön puhtaus. Tulijaa ei myöskään tervehdi rasvankäry, kuten kuvitella saattaisi.

-Liha ja kana paistetaan niitten omalla rasvalla ja upporasvakeittimissä käytetään kasvisrasvaa. Työntekijät ovat täällä lähes siivousalan ammattilaisia, sillä he siivoavat ravintolan omin voimin, Puhakka kertoo.

Käytössä on myös tarkka omavalvontaohjelma, jolla tuotteitten laatua ja turvallisuutta valvotaan.

-Ennen ravintolan avaamista on joka päivä tehtävä laatu- ja turvallisuustarkastus. Siinä tarkistetaan pihvien sisälämpötila, paistirasvan laatu, raaka-aineitten päiväykset ja laitteitten kunto.

Hämeensaaressa tiedetäänkin tarkasti, mikä pihvi on menossa.

-Jokaisen lihalaatikon saapumisaika tiedetään minuutilleen. Lihoja ei koskaan käsitellä paljain käsin.

Roskiin kellontarkasti

Raaka-aineet otetaan käyttöön aikajärjestyksessä, mikään tuote ei seiso valmistuspöydällä kahta tuntia pitempään. Tuotteitten päiväyksiä seurataan tarkasti.

-Salaattipohjiin merkitään roskiinheittämiskellonaika. Myös kaikissa hampurilaisissa on aikamerkinnät. Ne eivät seiso tiskillä kymmentä minuuttia pitempään. Ranskalaiset heitetään roskiin, jos niitä ei ole myyty viidessä minuutissa.

Tuotteet menevät kuitenkin niin hyvin kaupaksi, että roskiin heitettävien tuotteitten hävikki on vain puolentoista prosentin luokkaa. Näin siitä huolimatta, etteivät kaikki raaka-aineet ole suomalaisia.

-Peruna tulee Hollannista ja lihat Saksasta, Ruotsista ja Irlannista. Sämpylät ja vihannekset ovat suomalaisia. Raaka-aineen laatu ratkaisee hankintamaan. Suomesta ei esimerkiksi saa tarpeeksi tärkkelyspitoista perunaa.

Yhtä tarkkoja ollaan jätteitten kanssa: biojätteelle, lasille, pahville ja sekajätteille on omat jäteastiansa. Astiat ovat kierrätettäviä muovisia aterimia lukuunottamatta, ja pakkausmateriaali on helposti maatuvaa pahvia.

Kevyttä rinnalle

Roskaruoasta on puhuttu niin paljon, että McDonald’silla ruokavaliota on kevennetty. Aina löytyy kevyempi vaihtoehto.

-Kalorimääriä ei piilotella. Ne ja erityisruokavaliomerkinnät löytyvät ravintoesitteistä, Puhakka painottaa.

Kanaa sisältävien tuotteitten menekki on tuplaantunut parin kolmen vuoden aikana. Kana-ateria on myös 13-vuotiaan hämeenlinnalaisen Jaana Halosen suosikki.

-Käymme Jaanan kanssa syömässä täällä ehkä kerran kuussa. Tyttö haluaisi tulla tänne useamminkin, mutta minusta kotiruoka voittaa roskaruoan. Kotona kun saa sitä ruistakin, nauraa isä Jarmo Halonen ja jatkaa kanasalaatin syöntiä.