Kolumnit Uutiset

Harjoittelun ei pitäisi olla orjatyötä

Tälläkin hetkellä monet korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat etsivät työpaikkaa opintoihin pakollisena osana kuuluvaa harjoittelua varten. Kilpailu harjoittelupaikasta on niin kova, että joillain aloilla harjoittelijoita suorastaan riistetään.

Opiskelijat ovat harjoittelupaikkojen kanssa tiukassa raossa. Harjoittelu on saatava suoritettua, jotta opinnoissa voisi edetä. Tämä pakkotilanne ajaa monet opiskelijat tinkimään palkkavaatimuksensa jopa nollaan.

Monissa oppilaitoksissa opiskelijoita kehotetaan elämään harjoittelun ajan opintotuella. Ajatus on hyvä, mutta ei toimi käytännössä. Korkeakouluopiskelijan tulee suorittaa viisi opintopistettä yhtä tukikuukautta kohti.

Jos harjoittelu kestää esimerkiksi neljä kuukautta, täytyisi siitä Kelan miellyttämiseksi saada yhteensä 20 opintopistettä. Usein muutamien kuukausien harjoittelusta saa kuitenkin vain muutamia opintopisteitä.

Jotta harjoittelun aikana olisi varaa normaaleihin elinkustannuksiin, tarvitsisi työstä siis palkkaa.

Journalistiikan opiskelijoilla harjoittelukäytännöt ovat jakautuneet kahtia. Yliopisto-opiskelijoille maksetaan yleensä mukisematta työehtosopimuksen mukaista harjoittelijapalkkaa. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien tilanne ei ole aina näin hyvä.

Journalistiliiton opiskelijayhteistyöryhmä teki luottamusmiehille harjoittelukyselyn viime vuonna. Sen mukaan ammattikorkeakoulujen opiskelijat joutuvat tyytymään useimmiten yliopisto-opiskelijoita huonompiin työehtoihin. Jotkut työnantajat korvaavat opiskelijan täyspäiväisen työskentelyn esimerkiksi pelkillä lounasseteleillä, jos silläkään.

Epäoikeudenmukaisiin harjoittelukäytäntöihin tulisi oppilaitosten puuttua . Tuttavieni mukaan joissain ammattikorkeakouluissa opettajat suosittelevat ilmaista harjoittelua opiskelijoille ainakin epäsuorasti.

Oppilaitosten ja opiskelijoiden tulisi yhdessä ajaa reilumpia harjoitteluehtoja, eikä rintamakarkuruutta pitäisi hyväksyä. Jos joku suostuu tekemään työn ilmaiseksi, miksi työnantajat palkkaisivatkaan ihan oikeaa rahaa vaativia opiskelijoita.

Palkaton harjoittelu on perusteltua vain siinä tapauksessa, että opiskelija saa jatkuvaa tukea harjoittelussaan eikä ole varsinaisesti vastuussa mistään. Yleensä harjoittelijat, palkalliset ja palkattomat, työskentelevät kuitenkin itsenäisesti.

Eri aloilla harjoittelukäytännöt ovat kirjavat. Esimerkiksi sairaanhoitajiksi opiskelevat suorittavat jopa yli puolet opinnoistaan harjoittelussa – yleensä palkatta. Toisaalla kunnollisen palkan maksaminen harjoittelijoille on kunnia-asia.

Kuinka moni meistä tulisi hymy huulilla työpaikalle, jos viereisessä työpisteessä samoja tehtäviä hoitava työntekijä nettoaisi työehtosopimuksen mukaista palkkaa, mutta omalle tilille ei työskentelystä kilahtaisi senttiäkään?

Päivän lehti

25.1.2020