Uutiset

Härkäpavun villit vuodet ovat ohi

Härkäpavun viljeleminen on hiipunut parin vuoden takaisesta. Kasvinviljely- ja kylvösiemenagronomi Aulis Ansalehto Pro Agriasta sanoo, että monen viljelijän into laantui viime syksynä, kun härkäpavun hinta putosi.

Moni innostui härkäpavusta sen runsaan sadon takia ja siksi, että sen viljely on halpaa. Vielä vuonna 2009 siitä maksettiin ohraan verrattuna kolminkertaista hintaa.

-Nykyään härkäpavusta saa vähemmän kuin viljasta, vertaa Ansalehto.

Tänä vuonna härkäpapua viljellään Hämeen Pro Agrian alueella reilulla sadalla tilalla. Tilojen määrän kasvu on kuitenkin hiipunut huippuvuosista.

Maataloustilastojen ennakkotietojen mukaan härkäpavun viljelyala pysyi koko maassa viime vuonna noin 10 000 hehtaarissa. Kun kasvia viljeltiin vuonna 2009 vasta 27 tilalla, oli määrä seuraavana vuonna neljä kertaa suurempi. Nyt kasvu on huomattavasti maltillisempaa.


Soijasta eroon rehutehtaiden avulla

Viljelijöiden innostukseen vaikuttivat lisäksi siemen- ja kuivatuskustannukset, jotka olivat viime vuonna korkeat. Härkäpavulle riittää silti kysyntää, sillä korkean valkuaispitoisuutensa takia se sopii erinomaisesti karjan rehun sekaan, sanoo neuvonta-agrologi T
uomas Granni Pro Agria Hämeestä.

-Härkäpavun maanparannusvaikutus tasoittaa samalla viljakiertoa, sanoo Granni.

Härkäpavusta povataan korvaajaa tuontisoijalle. Ansalehdon mukaan siihen on vielä matkaa. Härkäpavun viljelymäärän pitäisi kaksinkertaistua, minkä lisäksi tarvittaisiin hernettä ja nurmikasveja.

-Soijasta eroon pääseminen edellyttäisi myös sitä, että rehutehtaiden kiinnostus härkäpapua kohtaan lisääntyisi. Valkuaisomavaraisuutta on kyllä saatu hieman ylöspäin, sanoo Granni.

Tuontisoijasta ei päästäisi silloinkaan välttämättä kokonaan eroon, sillä härkäpapujen valkuaisainekoostumus on hieman erilainen kuin soijalla.

Sitä voitaisiin Ansalehdon mukaan täydentää esimerkiksi sinilupiinilla.

-Kasvinjalostuksessa etsitään jatkuvasti uusia lajikkeita, jotka voisivat korvata soijan entistä paremmin.


Härkäpapu auttaa vain osittain

Härkäpapua voitaisiin käyttää rehuntuotannossa enemmänkin, jos olisi mitä käyttää, sanoo tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Eija Helander Hankkija-Maataloudesta. Hänen mukaansa härkäpapu sopii käytettäväksi erityisesti liha- ja sikapuolella, joskin sitä käytetään myös jonkin verran broilerin rehuna.

-Soijan korvaajaksi siitä ei täysin ole ainakaan broileripuolella. Muuten joudutaan tinkimään kasvutuloksista, tietää Helander.

Osittain härkäpavun käyttö on myös hintakysymys.

-Sitä on mahdotonta sanoa, kumman käyttö on meille kalliimpaa, härkäpavun vai tuontisoijan. Hinta riippuu täysin sopimuksista (HäSa)