Uutiset

Harmaa talous rehottaa yhä

Suomessa ei vieläkään ole täysin ymmärretty harmaan talouden negatiivisia vaikutuksia yhteiskuntaamme.

Ei, vaikka harmaan talouden arvioidaan olevan Suomessa jo miljardiluokkaa vuodessa. Arviot vaihtelevat yhdestä jopa neljään miljardiin. Yleinen käsitys on, että valtiolta jää joka vuosi saamatta ainakin puolisen miljardia veroja ja muita lakisääteisiä maksuja.

Hirvittävä summa. Käsittämätöntä, että rajusti velkaantuva Suomen valtio on lähes pidäkkeittä antanut tällaisen syövän levitä maahamme.

Nykykäytäntö on se, että Suomeen tulevan ulkomaisen työntekijän on itse marssittava verotoimistoon ja ilmoittauduttava verovelvolliseksi. Kukaan ei valvo, että näin tapahtuu.

Ulkomailta tulevan ei tarvitse puoleen vuoteen maksaa veroja Suomeen, vaan hän on kotimaassaan verovelvollinen.

Tämä on yksi syy siihen, miksi juuri ulkomaalaiset harrastavat niin paljon kuutamourakointia.

Valvonta on vaikeaa, koska maahan tulleen työntekijän ei tarvitse esitellä passiaan eikä passin leimoja. Käteisellä palkan maksava työnantaja pääsee helposti pälkähästä selittämällä, että työntekijä on vasta tullut.

Kontrollia olisi helppo tiukentaa. Kyse onkin poliittisesta tahdosta. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on luvannut verotunnisteen käyttöönottoa pari vuoden kuluttua.

Eli jokaisella uudella työmaalle tulevalla pitää olla veronumero. Muuten ei voi töihin alkaa.

Rakennusliitto on ehdottanut työnantajille raportointivelvollisuutta, eli verottajalle toimitettaisiin urakoiden hinnat, maksetut palkat sosiaali- ja eläkemaksut.

Myös tilaajavastuuta halutaan tiukentaa huomattavasti nykyisestä.

Harmaa talous tuo muitakin haittoja kuin verotulojen menetyksiä. Kohtuuttomina tilanteen tuntevat ne yrittäjät, jotka joutuvat kilpailemaan pimeällä työvoimalla urakoivien yritysten kanssa.

Takamatka on helposti 50 prosenttia.

Jokainen ymmärtää kilpailun mahdottomuuden. Usea suomalainen rakennusalan rehellinen yrittäjä onkin ajautunut konkurssiin laittomasti toimivien yritysten kanssa kilpaillessaan.

Harmaa talous on yleistä muun muassa rakentamisessa. Pimeää työvoimaa saattaa olla vuodessa töissä jopa 15000 – 30 000 henkeä. Samaan aikaan suomalaisia rakentajia on kortistossa vastaava määrä.

Tilanne lisää ilman muuta jännitteitä kantaväestön ja ulkomaisen työvoiman välillä. Helposti käy niin, että kaikki vierasmaalaiset työntekijät leimataan, vaikka valtaosa muualta tulleista työntekijöistä maksaa veronsa.

Harmaan talouden kitkemiseen tarvitaan paljon nykyistä enemmän resursseja, ja se maksaa.

Toiminta on kuitenkin hyvin kannattavaa. Panokset tulevat nopeasti kymmen- jopa satakertaisina takaisin.