Uutiset

Harmaa talous syö miljardien verotulot

Harmaa talous on Suomessa räjähtänyt käsiin. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin mukaan kuutamourakoinnin osuus bruttokansantuotteestamme on jo lähes seitsemän prosenttia.

Rahassa osuus tekee noin 12 miljardia euroa eli nelisen miljardia enemmän kuin ensi vuoden valtion velkaantumisvauhti.

Kuinka näin onkaan päässyt käymään maassa, jossa esimerkiksi korruptio on kansainvälisesti verrattuna erittäin vähäistä?

Tällaisessa maassahan viranomaiskoneiston pitäisi pelata kuin rasvattu ja käydä yhteiskunnassa esiintyviin epäkohtiin kiinni nälkäisen vahtikoiran lailla.

Harmaan talouden räjähdysmäinen kasvu kulkee käsi kädessä ulkomaisen työvoiman käytön lisääntymisen kanssa. Tyyppiesimerkki on Pohjoismaiden suurin rakennushanke, TVO:n kolmas ydinvoimayksikkö Olkiluodossa.

4 000 rakentajasta vain muutama sata on suomalaisia. Pääkaupunkiseudulla taas useilla rakennustyömailla ulkomaalaiset työntekijät ovat jopa enemmistönä.

Tyypillistä on, että pääurakoitsija jakaa työt aliurakoitsijoille, jotka ketjuttavat töitään edelleen.

Valvonnasta tulee niin vaikeaa, etteivät nykyiset resurssit riitä siihen alkuunkaan. Myös lainsäädäntö ja eri viranomaisten yhteistyö laahaavat pahasti perässä. Päättäjien asennekin on hällä väliä -tyylistä.

Siitä kertoo jo hallituksen kielteinen päätös muun muassa erityistarkastuksen tekemisestä Olkiluodon työmaalle.

Olkiluodossa ei niinkään ole kyse pimeiden töiden teettämisestä. Enemmänkin on kyse siitä, ettei suomalaisia työehtoja noudateta. Tämä käy helposti ilmi, kun verrataan tehtyjen työtuntien määrää ja maksettua palkkaa.

Verottajalla on nämä vertailutiedot käytettävissään. Verottaja ei kuitenkaan valvo työehtojen noudattamista vaan sitä, että veroista huolehditaan asianmukaisesti.

Työsuojelupiireissä taas luotetaan työnantajien lähettämiin tietoihin, eikä vertailua maksetun palkan ja käytetyn työajan välillä tehdä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin mukaan jopa 15 prosenttia rakennusalan työpanoksesta tehdään pimeänä ulkomaisella työvoimalla. Se on Ojalan laskun opin mukaan 30 000 miestyövuotta.

Lukumäärä on kutakuinkin samaa luokkaa kuin työttömien rakentajien määrä Suomessa!

Harmaan talouden koko vaikuttaa merkittävällä tavalla taloutemme. Jo saamatta jääneistä veroista ja muista lakisääteisistä maksuista kertyy miljardeja.

Panostus harmaan talouden kitkemiseen olisikin äärettömän tuottava toimi valtiolle. Ensin siihen täytyy kuitenkin löytyä aitoa tahtoa poliitikoilta ja virkamiehiltä.

Keinoja kyllä on: tilaajavastuun sanktiot moninkertaisiksi, vastuu veroista ja sosiaalimaksuista yhteisesti suomalaiselle tilaajalle ja ulkomaiselle yritykselle sekä alalta palkkaa saavien pakollinen rekisteröityminen verottajalle.