Uutiset

Harmaat pantterit pelastavat Suomen

Räväköistä mielipiteistään tunnettu Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja Matti Virtanen väittää, ettei mitään eläkepommia tule. Pelätty pommi jää räjähtämättömäksi suutariksi. Se on itse asiassa pelkkää silmänlumetta.

Sotien jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkiahan on monta vuotta syyllistetty varmana faktana siitä, että meistä tulee vanhetessamme yhteiskunnan taakka.

Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen tuo eläkepommiväitteen mukaan pelkästään uhkaavan mustia pilviä yhteiskunnan ylle.

Se merkitsee huimasti kasvavia eläkemenoja, heikkenevää huoltosuhdetta ja työvoimapulaa. Sellaista eivät nuoremmat sukupolvet kestä.

Siksi meille suurten ikäluokkien tuleville eläkeläisille Virtasen väite on mannaa, mutta ei se mikään ennenkuulumaton yllätysväite ole.

Yksi ja toinen on Virtasta ennenkin huomauttanut eläkepommiväitettä vastaan sanomalla, että lähivuosien hyvin toimeentulevat eläkeläiset pyörittävät kansantaloutta kuluttamalla enemmän kuin nykyiset pienituloiset eläkeläiset.

Pienistä eläkkeistä ei riittänyt rahaa kulutukseen, vaan piti keskittyä säästämiseen pahojen päivien varalle. Tulevilla työeläkeläisillä on sen sijaan varaa kuluttamiseen ja sitä kautta talouden pyörien pyörittämiseen.

He pystyvät käyttämään rahaa omaan hemmotteluunsa, hyvinvointiinsa ja matkusteluun sekä lastensa ja lastenlastensa elämän helpottamiseen. Toisin kuin sodat ja pula-ajat kokeneet edeltäjänsä, he myös haluavat käyttää rahojaan.

Sosiaalipoliitikko Virtanen lisää kulutusperusteluun, että hyvää eläkettä nauttivat maksavat myös veroja pientä eläkettä nauttivia enemmän.

Virtanen toisin sanoen perustelee sanomansa sellaisialla vastaansanomattomilla kansantalouden laskelmilla, joita kukaan ei ole huomannut aiemmin esittää.

Virtanen muistuttaa maineikkaasta edeltäjästään, 1960-luvun sosiaalipolitiikan visionääristä Pekka Kuusesta. Tämä korosti, että kansantalous on kokonaisuus, jossa tulot on nähtävä menoina ja menot tuloina.

– Tämä pätee eläkkeisiin. Ne tulevat takaisin kansantalouden kiertoon maksettuina veroina ja lisääntyvänä kulutuksena, Virtanen perustelee sosiaali- ja terveyspoliittisen Tesso-lehden haastattelussa.

Harmaat pantterit elävät pitempään ja terveempinä kuin edelliset sukupolvet. He käyttävät suhteellisen vähän terveyspalveluja.

Ihmisen raihnaisuus alkaa vasta jossakin 80 ikävuoden kieppeillä, suurten ikäluokkien tapauksessa 2020-luvun jälkeen.

Pitenevä eläkeläisenä eläminen ei siis tarkoita yhteiskunnalle kaikkinaista kasvavaa rasitusta, vaan vähintään kymmentä vuotta oikein ”kulutuskykyistä” elämää kansantalouden kokonaisuuden hyväksi. Se ei tuhoa, vaan pelastaa Suomen

Päivän lehti

21.1.2020