Uutiset

Harrastus hiipii elämäntavaksi

Hauskaa ja mukavaa tekemistä, joka on myös hyödyllistä. Kaiken lisäksi ympärillä pyörii mukava porukka. Ei hullumman kuuloinen harrastus.

Ei ole ihme, että palokuntanuorille oma harrastus merkitsee ja antaa paljon.

-Tämän harrastuksen kautta kansalaistaidot paranevat, Samu Hyvönen sanoo.

-Parasta on se, että oppii tositilanteessa auttamaan ihmisiä, Niilo Salminen tuumaa.

Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan palokuntanuoret ovat kokoontuneet Palonaru 2011-leirille Padasjoelle. Leirillä jokaisen palokuntanuoren on tarkoitus suorittaa ainakin oman ikäryhmänsä mukainen, palokunta- ja ensiaputaitoja opettava kurssi.

Padasjoelle on saapunut yli 300 nuorta ja ohjaajaa yli 30 vapaapalokunnasta.

Palokuntanuoreksi päädytään kaverin houkuttelemana

Paitsi että arvostavat oppimiansa hyödyllisiä taitoja, nuoret pitävät tärkeänä myös harrastuksensa avaamia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

-Harrastus voi siinä sivussa johtaa ammattiin, Olavi Mehtänen pohtii.

-Minä en halua tästä ammattia, mutta palokuntanuorissa saa kuitenkin hyvät lähtökohdat jatko-opiskeluun, Riikka Jakomäki arvioi.

Näitä asioita ei kuitenkaan mietitä vielä siinä vaiheessa, kun harrastusta aloitetaan. Palokuntanuoreksi päädytään usein kahta reittiä – joko kaveri houkuttelee tai sitten vapaapalokuntalaisuus on verissä. Saattaa palokuntanuoreksi ryhtyminen olla pienimuotoisen pakonkin sanelemaa.

-Minulla on paljon sukulaisia VPK:ssa. He pyysivät katsomaan, millaista toiminta on, Hyvönen kertoo.

-Minut pyysi mukaan toimintaan kaveri. Huomasin, että tämä on ihan mukavaa touhua, Mehtänen sanoo.

-Kun aloitin palokuntanuorissa, ei silloisella paikkakunnallani oikein ollut muita harrastusmahdollisuuksia. Päätin kokeilla tätä, Jakomäki muistelee.

Pitkäaikainen harrastus ei pääty täysi-ikäisyyteen

Palokuntanuoret tuntuvat olevan hyvin sitoutuneita harrastukseensa. Sille ei anneta vain vuotta tai kahta nuoresta elämästä, vaan toiminnassa ollaan mukana vuosia. Kun täysi-ikäisyys alkaa häämöttää, palokuntanuorissa on vierähtänyt helposti kymmenen vuotta, joillakuilla muutama vuosi enemmänkin.

Mitä sitten, kun nuoriso-osasto on taakse jäänyttä elämää? Osa palokuntanuorista on jo varma siitä, että vapaapalokuntaan jäädä aikuisenakin.

-Kyllä minä varmastikin jään. Vapaapalokunnasta tulee muutaman vuoden jälkeen elämäntapa, Markus Oksvuori Kosken vapaapalokunnasta pohtii.

Palokuntanuoret ovat tietoisia siitä, että moni vapaapalokunta kaipaa lisää vapaaehtoisia takaamaan toiminnan jatkon. Tästä harrastukselleen omistautunut palokuntanuori saa lisämotiivin jatkaa vapaapalokunnan riveissä.

-Aktiivisia kouluttajia on niin vähän, että täytyy mennä jeesiin, Hyvönen sanailee. (HäSa)