Uutiset

Harvialan orsi putoamassa kartoilta

Kiistelty tievaraus Harvialan orsi on poistumassa Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. Hämeen liiton aiheesta tilaamassa selvityksessä todetaan, että Harvialan alueen suunnittelua on syytä viedä eteenpäin ilman ortta eli Hämeenlinnan moottoritieltä Harvialantielle kaavailtua tieyhteyttä.

Selvityksen mukaan liikenteellistä tarvetta Harvialan orren toteuttamiselle ei ole, vaikka Janakkalan ja Hämeenlinnan rajalla sijaitsevaa Harvialaa kehitettäisiin asukastiheydeltään suurimman skenaarion mukaisesti.

– Orren muodostamasta uudesta yhteydestä hyötyvää liikennettä on hyvin vähän. Lisäksi pitkämatkaisen liikenteen johtaminen alempiasteiselle tieverkolle kulkemaan asuntoalueiden läpi on vastoin kaikkia maankäytön ja liikenneverkon kehittämisen tavoitteita, WSP Finlandin tekemässä selvityksessä todetaan.

Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa vahvistaa selvityksen johtopäätöksen: Harvialan ortta ei tule.

– Joskus asioita pitää ratkaista, vaikka ne olisivat vaikeitakin. Jos ajatellaan maakuntaliiton lähtökohtaa, niin eihän meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin nojautua tähän raporttiin. Tietenkin maakuntahallitus lopullisesti päättää, miten asiaa viedään eteenpäin, Pusa sanoo.

Maakuntahallitus käsittelee raporttia kesäkuussa.

10-tien kakkosväylä…on tarpeeton

Selvitys jakaa Hämeenlinnan ja Janakkalan raja-alueen kehittämisen kolmeen eri skenaarioon: nykytilanteeseen, nauhamaiseen keskitiiviiseen aluerakenteeseen ja tiiviiseen asemakeskeiseen maankäyttöön.

– Mikään näistä vaihtoehdoista ei tee tarpeelliseksi maantieyhteyttä. Se on sitten ihan eri asia, miten alueen katuverkko järjestellään, Pusa sanoo.

WSP:n selvityksen pohjana on erillinen liikennemallinnus, joka ei myöskään puolla Harvialan orren tarvetta.

– Paikallisesti on keskusteltu paljon siitä, olisiko orsi tarpeen valtatie 10:n kakkosväylänä tai sen liikenteen purkautumisväylänä. Selvityksen perusteella se ei nouse kymppitien korvaajaksi. Kantakaupungin kohdalla noin 70 prosenttia kymppitien liikenteestä on paikallista liikennettä, Pusa toteaa.

Hän muistuttaa, että myös kymppitien lähivuosien tarkastelussa lähtökohtana on tien välityskyvyn parantaminen nykyisellä paikallaan.

– Kahiliston suuntaan pitäisi tehdä liittymäjärjestelyjä ja ehkä saneerata ja parantaa Katisten ja Katuman nykyisiä kiertoliittymiä. Todennäköisesti vuoden 2030 jälkeen tulisi eteen Kahiliston liittymän muutos eritasoliittymäksi ja ehkä lisäkaistojen tekeminen, Pusa ennakoi tulevaa.

Valmisteilla olleessa vaihemaakuntakaavassa lähtökohtana on WSP:n selvityksen kolmosvaihtoehto, joka mahdollistaisi tulevaisuudessa taajamajunaseisakkeen Harvialaan.

Kolmosskenaario sisältää lisäksi kävely- ja pyörätiereitit Harvialan keskustasta Hiidenkorpeen ja Rastikankaalle. (HäSa)