Uutiset

Hauhon kasviluettelosta uupuu 80 lajia

Hauhon eläkkeellä oleva ruustinna Alli Isotalo on viettänyt kaksitoista kiintoisaa kesää etsien Hauhon kasveja, jotka Christofer Herkepaeus luetteli väitöskirjassaan 250 vuotta sitten. Herkepaeus tunsi 409 Hauholla esiintyvää kasvia:

– Kaikkiaan minulla on koossa pian 500 kasvia, mutta 409:stä Herkepaeuksen kasvista puuttuu vielä noin 80. Jostain muualta päin Suomea olen kyllä löytänyt näitä puuttuviakin kasveja.

Lapsuutensa Pohjois-Karjalassa hän muistaa nähneensä esimerkiksi ruohokanukan, vesikuusen ja jäkin, jotka Herkepaeus mainitsee Hauholta.

– Ne eivät ole ainakaan vielä tulleet minua täällä vastaan. Kaikkiaan taitaa olla 68 Herkepaeuksen luettelon kasvia, joita en ole mistään Suomessa näinä vuosina tavannut.

Kimmoke tulolahjasta

Alli Isotalo sai kimmokkeen kasvien maailmaan Herkepaeuksen kirjasta, jonka hän miehensä Sakari Isotalon kanssa sai tervetulolahjaksi tullessaan Hauholle reilut 30 vuotta sitten.

Lahja oli Hauho-Seuran toimittama lyhennetty suomennos vuonna 1756 ilmestyneestä Turun akatemian väitöskirjasta. Kirja on Historiallinen ja taloudellinen kuvaus Hauhon pitäjästä ja kasviluettelo on liitteenä.

Kasvien tunnistamiseen hän on pyytänyt apua, koska hänellä ei ole alan koulutusta. Alli Isotalo sanoo, ettei kasviharrastuksesta olisi tullut mitään ilman maisteri Simo Aintilan antamaa sysäystä.

Simo Aintila teki suurtyön etsimällä Herepaeuksen luettelon kasveille nykyiset latinan, ruotsin- ja suomenkieliset nimet.

Alkuteoksessa nimet ovat Ruotsin kasviston Flora Svecican II:n osan mukaisesti latinaksi ja ruotsiksi.

Pappilan puutarhasta

Christofer Herkepaeus liittyy 1700-luvun suureen kasvi-innostukseen, jonka Carl von Linné sai aikaan Ruotsin valtakunnassa.

Alli Isotalo kertoo, että juuri näihin aikoihin perustettiin Hauhon pappilaankin puutarha.

Herkepaeus oli hauholaista pappissukua. Hän laati väitöskirjansa kuuluisan Pietari Kalmin johdolla. Kalm oli tuonut kasvien siemeniä koti-Suomeen matkoiltaan Pohjois-Amerikasta.

– Keväällä 1752 Jeremias Vallenius kirjoittaa veljelleen Juhana Valleniukselle, että hän on lähettänyt Kalmin tuomia siemeniä Hauhon pappilaan. Mitä ne olivat, ei taida olla tiedossa.

Se sen sijaan on tiedossa, että Kalm toi Amerikasta villiviinin Suomeen. Alli Isotalon tekee mieli ajatella, että villiviini Hauhon kirkon seinustalla saattaisi olla Kalmin siemenistä peräisin.

Kasveja putkahtelee

Heinien ja sarojen kanssa Alli Isotalo kertoo olevansa yhä välillä aivan ymmällään. Niitä puuttuu vielä monia. Niin sanotut rikkaruohotkin ovat vähissä.

– Aurankukasta tosin sanoi jo Elias Lönnrotkin 1800-luvun puolivälissä, että se on häviämässä kokonaan. Luin kyllä aivan äskettäin, että Virossa sitä tavataan nykyisinkin ja ehkä Suomessakin sitä tavataan taas uudelleen.

Jotkut kasvit piilottelevat siemeniään kauan ja putkahtavat uudelleen näkyviin, kun olosuhteet ovat suotuisat.

Hauhon pappilan rinteessä hyvin myrkyllinen, ikivanha lääkekasvi hullukaali ilmestyi uudelleen kasvuun, kun pensaita raivattiin.

Hauhon kasveista on tekeillä kirja, jonka on tarkoitus ilmestyä jouluksi.

Päivän lehti

28.3.2020