Kolumnit Uutiset

Häviö ei ole häpeä

Toukokuu on suomalaisille piinaavaa aikaa. Euroviisut ja jääkiekon MM-kisat yhdessä saavat verenpaineen koholle. Voitetaankohan tänäkään vuonna?

Suuressa suomalaisessa tarinassa sisukkaat suomalaiset kuokkivat routaista maata. Pienen kansan on pitänyt taistella, sotia ja voittaa ollakseen olemassa.

Häviämisen pelko on juurtunut yhtä syvälle meihin kuin voittamisen pakko. Miksi lähdemme maailmalle aina kuokka kädessä?

Olemme menestyshullu kansa. Jääkiekko, euroviisut, suomalainen menestyjä ulkomailla, Suomen maininta suositussa piirrossarjassa, mitä vain sopii tuulettaa.

Suomalaisia penkkiurheilijoita kiinnostaa vain jos Suomi pärjää. Urheilu itsessään ei ole minkään arvoista, menestyminen on.

Muistatteko vielä Torinon olympialaiset vuonna 2006? Matti Vanhasen hymyilevämpi kaksoisveli Markku Uusipaavalniemi nousi kansan sankariksi johdettuaan curling-maajoukkueen hopealle.

Karismaattinen kivinero oli hetken kansakunnan keskipisteenä. Uusia halleja rakennettiin, ja lapset työnsivät paistinpannuja laminaattilattialla harjaten niille tietä luudilla.

Pian curlingin suosio kuitenkin haihtui, kun Suomi ei enää menestynytkään. Ketä se nyt kiinnostaisi, jos me emme edes pärjää siinä.

Euroviisutkin on suomalaisille totinen kilpailu. Kaava on perinteinen: Suomi lähtee ennakkosuosikkina ja putoaa alkukarsinnoissa tai saa kourallisen säälipisteitä finaalissa.

Sitten kahvipöydissä mietitään suu mutrulla, miksei meidän musiikkimme kelpaa. Miksemme osaa nauraa itsellemme edes kilpailussa, joka on vain eurodancea, glitteriä ja kiusallisia juontoja?

Kaksi vuotta sitten Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtye edusti Suomea viisuissa. Osallistuminen antoi yhtyeen kehitysvammaisille jäsenille unohtumattoman kokemuksen ja osoitti Euroopalle, että meillä jokainen saa nauttia musiikista ja esiintymisestä.

Kansan syvistä riveistä parahti silloinkin hätähuuto. Eihän me tällä voida voittaa!

Euroviisujen pitäisi olla hyvän mielen laulutapahtuma, joka yhdistää eurooppalaisia. Ei poliittinen sotatanner, jossa pienet maat taistelevat veren maku suussaan olemassaolostaan.

Ei ole häpeä hävitä. On häpeä janota vain menestystä ja hylätä sankarit kun voittoputki katkeaa.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic