fbpx
Uutiset

Havupuiden lahon leviämistä estetään lehtipuita suosimalla

Vastavalmistuneen puustoinventoinnin mukaan maanousemasieni aiheuttaa merkittävässä määrin havupuiden lahoamista Aulangon alueen metsissä. Sieni kuivattaa puita pikkuhiljaa.

Asia on ollut kaupungin luonnonhoitopäällikön Kaarina Aulinin mukaan tiedossa, mutta ongelmaan aiotaan puuttua entistä tiukemmin lähivuosien aikana.

-Puustoharvennuksessa poistamme havupuuta ja suosimme lehtipuita ja jaloja lehtipuita. Yritämme näin estää maanousemasienen leviämistä, Aulin kertoo.

-Lahoamisen voi saada pysäytettyä, jos väliin tulee yksi sukupolvi puustoa, jossa sieni ei viihdy. Kuusta on kasvanut metsissä jo monta sukupolvea, lisää metsäsuunnittelija Kaisa Kurvinen.

Metsiin ei aiota istuttaa uusia lehtipuun taimia, vaan hyödyntää olemassa olemaa puustoa. Tavallisista alueella esiintyvistä lehtipuista yleisin on koivu. Jalopuista alueella kasvaa muun muassa tammia.


Harvennuksia usein mutta varovasti

Inventointia syksyn aikana suorittanut Metsäkeskus Häme-Uusimaan metsäsuunnittelija Olli Lukanniemi ei kuitenkaan esitä rajuja puuston harvennuksia.

-Jos maisemassa halutaan välttää isoja muutoksia, harvennuksia pitää tehdä usein, mutta varovasti, Kurvinen kuvailee.

Tämä koskee esimerkiksi näkötornista avautuvaa Aulangonjärven itäpuolista aluetta eli Metsä-Aulankoa, jonka maisema-arvot ovat korvaamattomat.

Inventoidusta 382 hehtaarin alueesta 150 hehtaaria on Natura-aluetta. Suurin osa kuuluu myös Hämeenlinnan kansalliseen kaupunkipuistoon, mikä ohjaa pitkälti Aulangon metsänhoitoa ja -käyttöä.


Metsän kasvu nopeaa

Ravinteikkaan maaperän ansiosta puuston kasvu on Aulangon alueen metsissä nopeaa.

Asukkaiden toiveiden mukaan puuston ja pusikkojen harvennusta tehdään etenkin polkujen varsilla, jotta maisemat pysyisivät ulkoilualueen käyttäjille avoimina.

-Avoimuudesta ja siitä, että lahot puut eivät kaadu päälle, on tullut liikkujilta paljon toiveita. Puiden lomasta halutaan nähdä eteenpäin. Harvennuksella alueesta tulee myös houkuttelevampi ja turvallisempi. Syvemmällä metsässä saakin olla tiheikköjä, Aulin ja Kurvinen toteavat.

Ulkoilumajan tuntumassa perjantaina kävelyllä olleet ja ulkoilualuetta 30 vuotta ahkerasti hyödyntäneet Merja Tarhio ja Anneli Jääskeläinen eivät kaipaa radikaaleja harvennuksia.

-Ei tästä saa mitään kaupunkimaista puistoa tehdä, vaan tämän pitää antaa olla luonnontilassa. Maiseman vuoksi harvennuksia ei tarvitse tehdä, tornista on ihan riittävä näköala, naiset sanovat yhdestä suusta. (HäSa)

Menot