Uutiset

Havupuut tekevät tilaa lehtokasveille Parolanharjulla

Kaksi metsuria on laulattanut sahojaan Parolanharjulla kahden viikon ajan. Työn tuloksena kumossa on satoja puita, pääasiassa kuusia ja mäntyjä.

-Tässä näkee selvän eron talousmetsän hoitoon. Tavallisessa hakkuussa täältä olisi putsattu pois kaikki lehtipuut ja pystyssä olisi vain mäntyjä ja kuusia, selvittää metsäsuunnittelija ja -luontoneuvoja Olli Lukanniemi.

Hän vetää Uudenmaan ja Hämeen metsäkeskusten alueella Metso-ohjelmaa, jonka tavoitteena on suojella metsäluonnon monimuotoisuutta. Parolanharjulla raivattava alue edustaa kuivaa lehtometsää, joka on tuiki harvinainen metsätyyppi kaikkialla muualla paisti Kanta-Hämeessä.


Raitaa ei arvosteta

Lukanniemi on erityisen mieltynyt raitaan, jota kasvaa Parolanharjulla. Se on hänen mukaansa varsin aliarvostettu lehtipuu.

-Sen puuaines on todella hienoa, mutta käyttö erittäin vähäistä. Sitä pitäisi vaalia ja kasvattaa samalla tavoin kuin esimerkiksi visakoivikoita, hän vertaa.

Lukanniemen mukaan raita on myös ekosysteemin kannalta erittäin tärkeä puulaji, sillä se on yksi varhaisimmista kukkijoista yhdessä leskenlehden ja pajujen kanssa.

Parolanharjun lehtoalueen hoitotyö alkoi viime vuoden kesällä ja jatkuu nyt. Puiden kaadon takia harjun suuntaiset ulkoilupolut ovat muuttuneet vaikeakulkuisiksi, mutta tilanteeseen on luvassa helpotusta lähiviikkoina. Silloin alkaa kaadettujen puiden ja hakkuujätteen korjuu.


Lisää valoa kylmänkukalle

Olli Lukanniemi kertoo, että lehtohankkeen tärkein tavoite on parantaa hämeenkylmänkukan kasvuolosuhteita. Aikoinaan harjulla on ollut jopa sata kukkivaa yksilöä, mutta nykyisin jäljellä on enää kaksi.

-Niiden kasvupaikoilta on nyt Hämeen ely-keskuksen ohjeiden mukaan kaadettu pois varjostavia puita, Lukanniemi kertoo.

Hän sanoo, ettei välttämättä olisi itse kaadattanut niin paljon puita kuin mitä ely-keskuksen maanmittausteknikko Jouko Seppälä ohjeisti.

-Toisaalta, kylmänkukka on arokasvi eikä se pärjää isojen puitten varjossa.

Umpeen kasvava metsä ei tosin ole ollut ainoa hämeenkylmänkukan uhka, vaan vanhoilla kasvupaikoilla näkyy myös selviä lapionjälkiä.


Ajourat mutkittelevat

Parolanharjun laella näkee toisenkin eron talousmetsän hoitoon verrattuna. Puiden korjuuta varten suunnitellut ajourat eivät johda jyrkästi alas, vaan ne mutkittelevat ja katkeavat paikka paikoin.

-Korjuumies kiittelee mua, kun työ alkaa. Mutta tällä pyritään siihen, ettei eroosio pääse kuluttamaan harjuluontoa. Maa-ainesta ei valu esimerkiksi sadeveden mukana alas niin paljon, kun urat katkeavat välillä, Lukanniemi selvittää.

Hoitoalue on viiden hehtaarin suuruinen ja siinä on mukana kolmen maanomistajan maita. Lukanniemi kertoo, että hänen tavoitteenaan on ollut saada kymmenen hoitoaluetta yksityisten metsänomistajien mailta Metso-ohjelmaan.

-Tähän mennessä into on ollut vähäistä, mutta mukaan ehtii vielä. Tietoa saa minulta tai Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen kautta, Lukanniemi sanoo.

Metso-ohjelmassa maanomistaja tekee 10 vuoden määräaikaisen suojelusopimuksen hoidettavasta alueesta. Ohjelman kautta maanomistaja saa valtion tukea hoitotöihin. (HäSa)