Kolumnit Uutiset

Hei mutsit ja faijat, tolkkua julkisuuteen

Kappas, kaveri on saanut toisen lapsen. Uutinen tavoittaa minut Facebookissa, jossa tuttavani jakaa tuoreita ristiäiskuvia.

Tyttövauva on söpö kuin mikä, ja hyvänen aika, miten paljon pikkupiltin isoveli on kasvanut!

Sen sijaan tuttavani mies on laihtunut. Tai suorastaan kutistunut. Ja värjännyt hiuksensa. Ja ajanut partansa.

Ja nimikin on kuvatekstin mukaan Pertsa eikä Jartsa. Mitä, mitä?

Uusperhekuvio aukeaa minulle kuva kuvalta sosiaalisessa mediassa. Olen silmänräpäyksessä perillä vanhan kaverin olennaisimmista kuulumisista, vaikka en ole hänelle soittanut, meilannut tai tekstannut.

Hän ei ole ainoa aikuinen, joka jakaa perhealbumiaan ja yksityisasioitaan sosiaalisessa mediassa sen enempää punastelematta. Yllättävän moni ei edes tiedä levittelevänsä kuviaan ja tietojaan holtittomasti.

Sinänsä söpöt kuvat omista lapsista muuttuvat pulmallisiksi silloin kun niitä jaetaan internetissä ilman julkisuustolkkua.

Harva esimerkiksi tietää, että lapsilta pitäisi kysyä lupa kuvien julkaisemiseen.

Tämä perustuu jokaisen oikeuteen päättää omasta digitaalisesta jalanjäljestään. Kuvien ja tietojen julkaiseminen muista ihmisistä ilman lupaa rikkoo henkilön itsemääräämisoikeutta.

Perustuslain mukaan lapsella on oikeus kertoa näkemyksensä kaikista häntä koskevista asioista – myös nettijulkisuudesta.

Sosiaalisen median ikävä puoli on se, että sinne kerran ladatut kuvat saattavat juurtua internetiin ikuisesti.

Hupaisat perhekuvat voivat muuttua painajaiseksi, jos omasta jälkikasvusta tulee joskus julkisuuden henkilö. Silloin hänestä etsitään kaikki mahdollinen tieto netin pohjimmaisia syövereitä myöten.

Uhkana on, että se mitä kuvittelit jakaneesi rajatulle kaveripiirille, voi milloin tahansa muuttua julkisen repostelun kohteeksi ja lööppiotsikoksi.

Siitäkään ei ole mitään takeita, etteikö sosiaalista mediaa ylläpitävät pörssiyhtiöt voisi myydä tallentamiaan sisältöjä kaupallisiin tarkoituksiin.

On välillä mälsää olla arkajalka aikuinen, joka vieroksuu nettijulkisuutta.

Mediakasvatuskeskuksen projektipäällikkö Suvi Tuominen huomauttaa kuitenkin, ettei lapsi välttämättä itse ymmärrä, mitä nettijulkisuus tarkoittaa. Siksi vanhemman velvollisuus on suojella lapsen julkisuuskuvaa.

Jos vahinko pääsee silti tapahtumaan, EU:n komissio painaisi delete-nappulaa. Komissio ehdotti viime vuonna, että verkkoyhtiöt velvoitettaisiin poistamaan kaikki internetin käyttäjää koskevat tiedot, jos käyttäjä niin vaatii. Näin autettaisiin erityisesti nuoria hallitsemaan mainettaan verkossa.

Hyvä idea, mutta hankala toteuttaa. Internetin perusluonteeseen kun kuuluu, että tiedot sijaitsevat useassa eri paikassa, kopioina.

Päivän lehti

8.4.2020