Uutiset

Heikki Nurmi menetti sydämensä kameroille ja politiikalle

Hämeen Kansan eläkkeellä oleva päätoimittaja Heikki Nurmi seuraa politiikkaa edelleen tarkasti.

Sosiaalidemokraattien puheenjohtajakilvasta Nurmella on selkeä mielipide. Hän uskoo, että puheenjohtaja on jo valittu.

-! ToivottavastiKoskisen Jussi sijoittuu puolueen johtajakisassa hyvin.

Sen sijaan presidentinvaaleista on Nurmen mielestä tulossa oikeat vaalit, mikä Suomen historiassa on saavutus.

– Antaisivat nyt vain työrauhan kaikille. Suomalaiset ovat helppoja hallittavia: me vaadimme presidentiltä kansanomaisuutta ja aitoutta. Pystyykö Niinistö kansanomaisuuteen? Uskon, että kyllä presidentti on jatkossakin demari.

Erityisen mielissään Nurmi on siitä, että demariministereitä on tullut Kanta-Hämeestä viime vuosien aikana useita.

– Kanta-Hämeessä on aina ollut ministeriainesta. On ansaittua, että he ovat päässeet ministereiksi. Ihmettelen vain, miten Tampere on suostunut tilanteeseen.

Heikki Nurmi kiinnostui jo koulupoikana toimittajantyöstä ja lähti suoraan keskikoulusta Hämeen Kansan toimitukseen harjoittelijaksi jääden sille tielleen.

– Ensimmäisenä päivänä sanottiin, että täällä ei puhelimeen vastaa kuin toimittajat. Niin minäkin sitten vastasin, että toimittaja Nurmi, muistelee Nurmi.

Hämeen Kansaan, nykyiseen Viikko-Hämeeseen, Nurmi päätyi, koska hänen kotiinsa oli jo vuosia tilattu demarilaista Hämeen Kansaa. Silloin lehti ilmestyi kuutena päivänä viikossa.

Nurmen mielestä politiikasta kirjoittaminen oli 1950-60-luvuilla terhakampaa ja räväkämpää kuin nykyään.

– Poliittisesti 1950-60-luku oli mielenkiintoista aikaa, ja järjestöissä toiminta oli vilkasta. Nykyään politiikasta kirjoittaminen on analyyttisempaa. Taustoja selvitetään tarkemmin kuin ennen, Nurmi arvioi.

Nykyään luottamustoimista ei käydä samanlaista kisaa kuin ennen, ja puolueiden jäsenvirrat ovat tyrehtyneet.

– Ennen puoluetoiminta oli merkittävä harrastus. Nykyään ihmisillä on muuta tekemistä.

Nurmi on huolissaan työväentalojen tulevaisuudesta. Talot ovat suurin piirtein samanikäisiä kuin yhdistykset, ja edustavat vanhaa puurakentamista.

– Viisarin työväentalon remontoimme talkoina ja se on saatu säilymään.

Nurmelle on mieluinen yllätys, että samalla tontilla missä hän asuu, Lukiokatu 17:ssa, on asunut hänen sukuaan jo neljä polvea.

– Ennen tässä oli neljä puutaloa, joissa asui sukulaisiani. Meidän suku on käynyt paljon muuallakin asumassa, mutta siteet Hämeenlinnaan ovat säilyneet.

Nurmen isä oli sähkömies, ja perhe muuttikin sitä mukaa kuin Suomen sähköistäminen eteni.

– Meitä oli kymmenen lasta, jotka kaikki synnyimme eri paikkakunnilla.

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic