Uutiset

Heinän kullat tuovat hien pintaan

Pentti Heinä ei seitsemän vuotta sitten arvannut, millainen chilibuumi Suomeen vielä tulee. Tapansa mukaan Heinä innostui Hollannissa käydessään jostakin uudesta ja päätti kokeilla chilien kasvatusta.

– Monet sanoo, että hulluhan sä olet, mutta mä tykkään, Heinä sanoo kasvihuoneessa katsellessaan 300 chilin taimea, joista on tällä viikolla kerätty ensimmäiset kypsät hedelmät.

Vaikka ulkona on vasta pari plusastetta ja sade ropisee, kasvavat taimet kohti kattoa, kun ne on versottu neljään osaan.

Chili valloittaa Suomea vauhdilla. Vaikka vasta kourallinen puutarhureita on uskaltanut kokeilla chilin kasvatusta kaupallisessa mielessä, kotipuutarhureiden ikkunalaudoilla kasvaa mitä erilaisimpia chilejä. Chiliä on joka paikassa: kastikkeessa, tonnikalassa, oliiveissa ja suklaassa.

Ruokaohjelmissakaan ei voi välttyä chililtä, sillä tulinen mauste ei jätä kylmäksi.

Mielikuvitus rajana

Heinä nauraa ja sanoo, että nykyään chiliä laitetaan melkein jo kääretorttuunkin.

– Chiliä käytettäessä vain mielikuvitus on rajana.

Heinälle chilit ovat kuin pieniä lapsia, joita hän hoivaa rakkaudella. Vaikka avovaimo on jo vähän väsynyt chileihin, Heinällä riittää pieniin punaisiin hedelmiin uskoa.

– Tänä kesänä chilejä on vähän vähemmän kuin viime kesänä. Silloin chilejä jäi käteen. Niitä piti sitten kuivata, mutta kilohinta ei pärjää ulkomaisille, koska kaikki on käsityötä. Kun oikeat ihmiset löytyvät, viime kesänkin kuivatut chilit menevät kaupaksi.

Tänä vuonna Heinä myy chilinsä paikallisiin kauppoihin, joista chiliä voi ostaa kilotavarana.

– Uusi tuote on aina markkinoitava ensin ja vasta sitten kasvatettava, mutta täytyyhän se kantapään kautta oppia.

Chili on kuitenkin rajallinen tuote, jota kaikki kuluttajat eivät osta.

-Ulkomailta tuodaan tuoretta chiliä koko ajan, vaikka me pystyisimme tuottamaan oman tarpeemme. Tukkuliikkeet tahtovat pitää myös ulkomaista chiliä myynnissä.

Ensin vihreitä, sitten tulisia

Heinä ostaa chilin taimet valmiina ja ne saapuvat Heinän puutarhaan helmikuussa. Yleensä chili alkaa tuottaa hedelmää parin kuukauden kuluttua ja satoa tulee joka viikko. Lokakuussa tuotanto loppuu, kun Suomessa tulee liian pimeää eikä keinotekoisella valolla kannata koko talvea chilejä kasvattaa.

Heinän puutarhassa kasvaa keskivahvoja chilejä: keltaisia, punaisia ja vihreitä.

Kaikki chilit ovat ensin vihreitä, mutta muuttavat kypsyessään väriä. Keltainen on väkevin.

– Perusohjeena voi sanoa, että mitä kauemmin chili roikkuu pensaassa, sitä vahvemmaksi se tulee. Vahvimpia eli habaneroita en ole lähtenyt kasvattamaan, mutta aina pitää jotain uutta kokeilla. Tänä vuonna tilasin valkoisia chilejä, mutta niistä onkin tullut valkoisia paprikoita, Heinä nauraa.

Mitään helppoja kasvatettavia chilit eivät ole.

– Eiväthän nämä itsestään kasva, mutta näiden kanssa pystyy vähän venymään, eikä esimerkiksi kerääminen ole päivän päälle. Tomaatti taas pitää kerätä heti.

Puhelu myrkytystietokeskukseen

Chilin kasvattaja tietää, miltä tuntuu, kun chiliä joutuu väärään paikkaan. Heinä hieraisi kerran chilien käsittelyn jälkeen kasvojaan ja joutui soittamaan myrkytystietokeskukseen, kun polte jatkui ja silmät sokeutuivat huuhtelusta huolimatta.

-Tein sen virheen, että huuhtelin lämpimällä vedellä eikä se helpottanut tilannetta yhtään. Myrkytystietokeskus osasi antaa neuvon, että silmiä kannattaa huuhdella kylmällä vedellä.

Heinä nauraa, että chili on kovaa tavaraa.

– Naisen ei tarvitse muuta käsilaukkuunsa kuin pari chilipalkoa ja päälle yrittävä taintuu, kun hieraisee niitä kasvoihin.

Heinä on kokeillut chiliä myös niskasärkyyn.

– Lähdin kerran moottoripyöräreissulle Tammisaareen ja niskaa särki niin pirusti. Kaveri sitten ehdotti, että hiero niskaan chiliä. Niska oli aivan tulessa Tammisaareen asti, mutta sitten kipu ja polttelu lähti. En tiedä turtuiko niska vai mitä, mutta ainakin kipu lähti.

Aloittelijalle Heinä antaa neuvon chilin käyttöön. Chili kannattaa perata eli ottaa siemenet pois ja sisältä valkoinen liha. Näin chili ei polta yhtä paljoa ja sitä voi vaikka napostella sinällään.

– Grillattu chili on myös todella hyvää.

Ja jos chili polttaa liikaa, päälle ei kannata litkiä litrakaupalla vettä.

– Älä missään tapauksessa juo vettä vaan jugurttia, kuivaa leipää tai riisiä.

Arvo maussa ja ulkonäössä

Paprikan viljelyä on pyritty lisäämään Suomessa, koska paprikalle on ollut kysyntää. Samalla se parantaa myös kurkun ja tomaatin tuotannon kannattuvuutta.

Kauppapuutarhaliiton agronomi Kai Salonen on vetänyt paprikan viljelyn kehittämisprojektia ja tehnyt aiheesta myös paprikan viljelyoppaan.

Paprikoita suomalaiset napsivat vuosittain noin 10 kiloa henkilöä kohti, mutta chilin kulutuksesta eikä viljelijöistäkään ole tietoa.

– Kyllä chilit lisäävät suosiotaan, kun vahvoihin makuihin totutaan.

Paprika sisältää runsaasti vitamiineja ja niin myös chili. Tosin chilin ravintoarvoista ei ole yhtää tarkkaa tietoa kuin tavallisen paprikan.

– Chiliä käytetään pieniä määriä, joten ei vitamiinien lähteenä se ei ole merkittävä. Arvo on lähinnä maussa ja chilin koristeellisuudessa.

Chili

Chili ja paprika tarkoittavat samaa kasvia. Paprikaksi kutsutaan pyöreitä ja isoja lajikkeita, kun taas chilejä ovat pitkulaiset hedelmät, jotka ovat tulisia.

Monivuotisia pensaskasveja, joiden alkuperä Etelä-Amerikassa.

Löytöretkeilijät veivät chilin Eurooppaan, josta se levisi ympäri maailmaa.

Chilin tulisuuden aiheuttaa kapsaisiini, joka on öljyliukoista eli vesi pahentaa poltetta, kun taas riisi, vaalea leipä helpottaa oloa.

Chilejä kannattaa käsitellä suojakäsinein, sillä kapsaisiini ei lähde pesemällä käsistä.

Chiliä voi pakastaa ja kuivattaa