Uutiset

Helluntaikirkossa odotetaan ministerin kutsua – "Toivon, ettei kutsu koske vain evankelisluterilaista ja ortodoksista kirkkoa"

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) haluaa keskustella tartuntatautilain uudistamisesta uskonnollisten yhdyskuntien edustajien kanssa. Tartuntalaki jättää uskonnolliset yhteisöt rajoitustoimien ulkopuolelle, sillä perustuslaki suojaa uskonnon harjoittamista.
Opetus- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) on kertonut kutsuvansa uskonnollisten yhdyskuntien edustajat keskustelemaan rajoituslain uudistuksesta. Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja toivoo, että keskusteluissa nähdään myös vapaiden suuntien edustajat. Suomessa on 240 helluntaiseurakuntaa. Itsenäisiin seurakuntiin kuuluu noin 45 000 jäsentä. Kuva: Kimmo Brandt/ Alma Median arkisto
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) on kertonut kutsuvansa uskonnollisten yhdyskuntien edustajat keskustelemaan rajoituslain uudistuksesta. Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja toivoo, että keskusteluissa nähdään myös vapaiden suuntien edustajat. Suomessa on 240 helluntaiseurakuntaa. Itsenäisiin seurakuntiin kuuluu noin 45 000 jäsentä. Kuva: Kimmo Brandt/ Alma Median arkisto

Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen ei ole vielä saanut tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolta (kesk.) kutsua yhteisen keskustelupöydän ääreen.

– Mielellään näkisin, että tällainen keskustelu käytäisiin, sillä kokoontumisrajoituksista kannattaa toki keskustella.

Ministeri Saarikko kertoi kuluvalla viikolla kutsuvansa uskonnollisten yhdyskuntien edustajat keskustelemaan tartuntatautilain uudistuksesta ja sen soveltamisesta uskonnon harjoittamiseen.

Evankelisluterilaisen ja ortodoksien kirkon lisäksi Suomessa on satoja erilaisia uskonnollisia yhdyskuntia tai paikallisia uskonnollisia yhteisöjä.

Vapaista suunnista helluntailiike on suurimpia, sillä helluntaiseurakuntiin kuuluu noin 45 000 jäsentä. Matikainen toivookin, että saman pöydän äärellä eri uskontokunnat ovat laajasti edustettuna.

– Toivon, ettei kutsu koske vain evankelisluterilaista ja ortodoksista kirkkoa. Jos keskustelu käydään vain näiden kirkkokuntien edustajien kanssa, silloin se ei vastaisi meidän kannaltamme toivottua toimintaa. Suomessa on laajaa uskonnollista toimintaa ja tämän pitäisi näkyä myös ministerille, Matikainen sanoo.

Uskonnolliset yhteisöt tartuntalain ulkopuolella

Lausuntokierrokselle lähteneessä versiossa uskonnolliset yhteisöt on rajattu tartuntalain ulkopuolelle, sillä perustuslaki takaa uskonnon harjoittamisen Suomessa.

Uskonnolliset yhdyskunnat voivat siis itse päättää mahdollisista kokoontumisrajoituksista. Siksi esimerkiksi aluehallintoviraston asettamat kokoontumisrajoitukset eivät koske eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa, kuten jumalanpalvelusten järjestämistä.

Ministeri Saarikko on todennut, että suurin osa seurakunnista toimii koronatilanteessa esimerkillisesti, mutta kirkkoasioista vastaavana ministerinä hän haluaa keskustella aiheesta yhdessä uskontokuntien edustajien kanssa aiheesta.

– Uskonnonvapaus on yhteiskuntamme keskeisiä periaatteita. Haluan käydä vuoropuhelua, miten turvaamme turvallisen ja terveellisen toiminnan myös uskonnon harjoittamisessa, Saarikko sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa 16. lokakuuta.

Jyväskylässä sadat ihmiset joutuivat koronakaranteeniin Association du Ministère de Jèsus-Christ pour la Dèlivrance des Nations -nimisen kristillisen yhteisön tapahtumassa levinneiden tartuntojen vuoksi.

Lehtitietojen mukaan syyskuun lopulla pidettyyn tilaisuuteen osallistui noin 100 henkeä, joista noin puolella todettiin koronatartunta.

Jumalanpalvelukset nettiin, senioritoiminta jäihin

Helluntaikirkon toiminnanjohtaja sanoo, että vaikka nykyinen laki jättää uskonnolliset yhdyskunnat rajoitusten ulkopuolelle, helluntaiseurakunnissa rajoitukset on otettu käyttöön jo kriisin alkuvaiheista alkaen.

– En tiedä yhtään seurakuntaa, jossa viranomaisten ohjeistuksia ja suosituksia ei olisi huomioitu, vaikka uskonnonvapauslain pykälässä todetaan, ettei kokoontumislakia sovelleta uskonnollisiin yhteisöihin.

Martikainen kertoo, että monet seurakunnat siirsivät jumalanpalvelukset nettiin ja samalla seurakunnat peruivat muita tilaisuuksia, joissa viruksen leviäminen olisi ollut mahdollista.

– Jumalanpalveluksissamme voi olla tuhatkin ihmistä. Myös senioritoiminta, joissa voi olla sata ikäihmistä laulamassa yhtä aikaa, laitettiin jäihin, koska riskejä ei ole haluttu ottaa.

Helluntaikirkon toiminnanjohtaja sanoo, että jumalanpalvelusten ja muiden tilaisuuksien lähettäminen netissä on kerännyt myös mittavia yleisömääriä.

– Emme ole tavoittaneet näin paljon ihmisiä sitten Niilo Yli-Vainion kauden jälkeen, hän sanoo.

Koronakriisi ei ole syönyt lovea seurakuntien talouteen

Matikainen sanoo, että kriisistä huolimatta helluntaiseurakuntien talous on pysynyt hyvänä. Seurakunnat rahoittavat toimintansa pääasiassa kolehti- ja lahjoitustuloilla.

– Koronakriisistä huolimatta seurakuntien talous on pysynyt vakaana, koska seurakuntalaiset ovat tottuneet antamaan oman kolehdin. Nyt se on siirretty pankkitilin puolella. Tosin kulutkin ovat olleet pienempiä, kun toiminta on ollut pienempää.

Uskonnolliset yhteisöt voivat hakea vuosittain opetusministeriön myöntämää yleisavustusta. Avusta myönnetään reilut puoli miljoonaa euroa. Suomen Helluntaikirkon saama avustusosuus tänä vuonna oli 94 000 euroa.

Päivän lehti

26.10.2020

Fingerpori

comic