Uutiset

Helsinki julisti ilmastohätätilan, mutta kippaa lunta ja sen mukana roskia mereen myös tänä talvena

Pääkaupungissa ei ole mereen kaatamiselle riittävästi korvaavia vaihtoehtoja. Lumen mukana veteen joutuu useiden satojen kuormien verran jätettä.
Esimerkiksi alkuvuodesta 2019 Helsinkiä koetteli useampikin lumimyräkkä. Kaupunki joutuu edelleen kippaamaan lumiaan myös mereen. Kuva: Joel Maisalmi
Esimerkiksi alkuvuodesta 2019 Helsinkiä koetteli useampikin lumimyräkkä. Kaupunki joutuu edelleen kippaamaan lumiaan myös mereen. Kuva: Joel Maisalmi

Helsingissä joudutaan ensi talvenakin kaatamaan lunta mereen.

– Kaupungissa on edelleen kahdeksan lumen vastaanottopaikkaa, joista yksi on merikaato, kaksi sulatuspaikkaa ja viisi maavastaanottopaikkaa, yksikönjohtaja Ville Alatyppö sanoo.

Maavastaanotto- ja sulatuspaikkojen kapasiteetti ylittyy Alatypön mukaan jo keskimääräisenä lumitalvena.

– Kantakaupungin lumille tarvittaisiin joku keino, millä niitä hallittaisiin. Meillä ei ole niille tarpeeksi vastaanottokapasiteettia muualla kaupungissa, ja Helsinki kasvaa kaiken aikaa. Siellä tulee Jätkäsaareen ja Kalasatamaan uutta pintaa koko ajan, joten vastaanotettavaa luntakin on aina vain enemmän.

– Toki jos lunta sataa vain vähän, niin sitten me pystymme tai kiinteistöt pystyvät ajamaan lunta sulatuspaikoille, mutta sieltähän se myös sulatetaan ja ohjataan mereen, joten ei tilanne siitä oikein muutu, Alatyppö jatkaa.

Viime vuoden syyskuussa Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi lähes yksimielisesti Sirpa Asko-Seljavaaran (kok.) aloitteen siitä, että jatkossa lumet kipataan muualle kuin mereen.

Valtuusto edellytti, että Helsingissä selvitetään mahdollisuudet seurata Tukholman, Oslon ja Pietarin esimerkkiä ja lopettaa lumenkaato mereen.

Lumensulatuskontit voivat olla ratkaisu

Alatypön mukaan mereen kippaamisen vaihtoehtojen saaminen käytäntöön Helsingissä on osittain kaavoitusasiaa.

– Ei ole ympäristövaikutusten vuoksi järkevää lähteä kuskaamaan lunta kantakaupungista kuorma-autoilla minnekään maaseudulle. Jos halutaan toimia ympäristöystävällisesti, lumi pitäisi pystyä hoitamaan paikallisesti eli siellä missä se sataa.

Kehitysasteella on erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja, joista yksi on lumensulatuskontit.

Kehitystyöt kestävät aikansa.

– Toivotaan, että ensimmäistä kontin prototyyppiä päästäisiin testaamaan jo tänä talvena. Sellainen on tällä hetkellä rakenteilla palvelutarjoajalla.

Kelluvat puomit kokoaisivat roskia

Alatypön mukaan parasta ympäristön kannalta olisi, että lumia ei tarvitsi raijata ollenkaan pois, vaan ne voisivat olla paikoillaan jossain, missä ne eivät häiritsisi kohtuuttomasti kaupunkilaisia.

– Se olisi ympäristön kannalta tehokkain ja edullisin, eli fiksuin keino.

Alatyppö kertoo, että jo viime talvena muun muassa Hernesaaren lumen vastaanottopaikalla piti olla testissä roskia keräävät kelluvat puomit, mutta niitä ei saatu asennettua.

– Toivottavasti ne saadaan asennettua tänä talvena, koska sillä saataisiin roskaamista hallintaan. Lumessahan on uppoavaa roskaa ja kelluvaa roskaa, jotka saataisiin puomeilla aidattua vähän kuin lehmät laitumelle. Vaikeutena on, että aidatun alueen pitää olla tarpeeksi iso, jotta sinne alueen sisälle saadaan hinaajatyyppinen laiva sekoittamaan lunta veteen. Samaan aikaan alueella on paljon laivaliikennettä.

Ilmastohätätila voimassa Helsingissä

Nyt syyskuun lopussa Helsingin kaupunki julisti kaupunginvaltuuston äänestyksen jälkeen ilmastohätätilan, jolla kaupunki tunnustaa vastuunsa hiilijalanjälkensä pienentämisestä ja tiedostaa, että ilmastotoimilla on kiire.

Vuonna 2012 tehdyssä Ympäristökeskuksen selvityksessä arvioitiin, että talvikaudella 2009–2010 Helsingin Hernesaaressa mereen olisi kaadettu lumen mukana laskennallisesti 755 jätekuormaa, josta noin 530 kuormaa oli hiekoitussepeliä ja 225 kuormaa muuta jätettä.

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic