Uutiset

Henkinen kantti vei MM-kultaan

Sen
enempää ei voi olla väärässä. Ruotsin kiekkolegenda Mats Sundin julisti ennen jääkiekon Bratislavan MM-turnauksen loppuottelua, ettei Ruotsi voi hävitä kultaottelua varsinkaan Suomelle.

Suomi murskasi Ruotsin – ja samalla Sundinin kuvitelmat ”ilman muuta” -voitosta. Odotus palkittiin ja suomalaiset hurmaantuivat juhlimaan kultamitaleja aivan vuoden 1995 historiallisen ensimmäisen MM-voiton hengessä.

Suomi kukisti Venäjän huikeassa ”esifinaalissa” 3-0. Ruotsi-pelissä kiekkoleijonat olivat kaksi erää vaikeuksissa, viimeinen eli kolmas erä kirjattiin sitten Suomelle peräti 5-0!

Urheilussa pätee edelleen sama laki: ratkaisevaa on se, missä kunnossa urheilijat ovat henkisesti ja ruumiillisesti silloin, kun pelissä on suurimmat panokset.

Suomi ei Bratislavassa väsynyt. Kun leijonat lisäsivät kaasua, ruotsalaiset pelaajat eivät pystyneet siirtoon vastaamaan. Pelin päättyessä MM-jäällä oli harvinaisen väsyneitä ruotsalaisia huippujääkiekkoilijoita.

Huipennukseksi Ruotsin maalivahti Viktor Fasth palkittiin turnauksen parhaana pelaajana. Olkoon niin, Suomi iski siis parhaan pelaajan vartioimaan maaliin kuusi kiekkoa.

Suomi voitti joukkueena. Erityisen tärkeässä roolissa yhteiseen pelitapaan ja tavoitteeseen sitoutuminen oli Venäjä-pelissä. Venäläisten yksilöpelaaminen suisti lopulta itäisen naapurin tuloksissa neljänneksi.

Monien todistusten mukaan suomalainen jääkiekko on ollut vuosikaudet vakavassa ja kaiken aikaa kärjistyvässä kriisissä. Kärjekkäimmät ”totuudenpuhujat” näyttivät ovea päävalmentaja Jukka Jaloselle.

Urheiluun kuuluu totta kai asiallinen ja rakentava kritiikki. Suoranaisten likasankojen jatkuva kaataminen suomalaisesta jääkiekosta vastaavien niskaan on asiatonta.

MM-kulta kuuluu joukkueelle, valmentajille, huoltajille ja koko jääkiekkoväelle.

MM-kisojen voitosta ei seuraa ainoastaan hetken hurjaa juhlintaa. Valmentaja Kai Suikkanen korosti heti pelin päätyttyä, että kulta merkitsee paljon suomalaisen jääkiekon tulevaisuudelle.

Lyhyesti ilmaistuna jääkiekon asema vahvistuu.

Useat SM-liigan seurat voivat huokaista helpotuksesta: kulta tuo niille lisää tukijoita, rahaa ja ilmeisesti myös lisää katsojia. Taloudenpidossa ei löysäilyyn ole kuitenkaan varaa, sillä ratkaisevaa on se, että seurojen tulot ja menot ovat tasapainossa.

Leijonien menestys sytyttää, kulta saa lapset ja nuoret kiinnostumaan jääkiekosta, haaveilemaan huippukiekkoilijan urasta. Seurat voivat olla kovilla, sillä jokaiselle pukukopin ovea kolkuttavalle innokkaalle pitäisi löytää joukkue.

Lasten ja nuorten kiekkoharrastuksen kasvava ongelma on raha. Jääkiekosta vastaavien on pidettävä huolta siitä, että jokainen lapsi pääsee harrastamaan haluamaansa lajia vanhempien varallisuudesta riippumatta.

Mutta nyt on kansakunnan aika hetken juhlia!