Uutiset

Herää, armas kompostini

On aika pistää komposti käyntiin. Kanankakka, lämmin vesi ja lämpö hoitavat homman.

Kompostien on hiljalleen aika herätä talviunestaan. Mutta jotta kompostin pieneliöt saisivat syödäkseen, pitää muistaa yhtä ja toista.

Kotipuutarhaneuvoja Arja Pehkonen Etelä-Hämeen Martoista tietää kertoa, että kompostin tyyppi vaikuttaa hieman siihen, kannattaako sen torkkuminen vielä keskeyttää.

– Riippuu siitä, mitä kompostissa on. Jos siellä on paljon ruokajätettä, joka on hyvin kosteaa, voi olla, että herättely on vähän liian aikaistakin, hän opastaa.

Pehkosen mukaan komposti ei kuitenkaan enää jäädy, vaikka sitä alkaisikin jo herätellä. Se ei silti sulakaan kovin helposti. Ruokajätekomposti todella vaatii lämmintä.

– Jos on hyvin kostea komposti, herättely vie pidemmän aikaa, ja vaatii ympäristöltä lämpimämpää. Jos siellä on kuiva-ainetta enemmän, se herää aikaisemmin, hän neuvoo.

Mutta miten komposti sitten kannattaa herätellä?

Arja Pehkonen sanoo, että lämmin vesi auttaa asiaan. Mutta vain jos komposti on hyvin kuiva. Ruokajätekomposti on muutenkin niin märkä, että kostuttaminen tekee enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Eroa on myös siinä, onko kyseessä lämpökompostori vai puutarhakomposti, joka voidaan tehdä johonkin häkkiin tai hyvin vähän lämpöä eristäviin rakenteisiin, Pehkonen valistaa.

Mikäli on nakannut puutarhakompostinsa päälle kuiva-aineita syksyllä, niitä kannattaa aurinkoisina päivinä vetää syrjään.

– Näin ne eivät eristä lämmön pääsyä varsinaiseen kompostimassaan.

Pehkosen mukaan auringon lämpöä kannattaa muutenkin hyödyntää. Jos kompostorin päällä on tukeva kansi tai avattavat seinät, ne kannattaa avata, jotta lämpö pääsee sisään.

Kotipuutarhaneuvoja Pehkonen mainitsee myös puutarhaliikkeistä saatavat kompostiherätteet. Ne ovat kuitenkin melko kalliita, ja hänen mukaansa ne voi yhtä hyvin korvata vedellä, johon on sekoitettu typpipitoista lannoitetta.

– Voi kastella vaikka kanankakkavedellä. Se ajaa saman asian ja antaa aika samanlaisen sysäyksen, Pehkonen opettaa.

Herätteen tai typpiveden tarkoitus on antaa ravinteita ja kosteutta kompostiin. Se ei auta sulatuksessa, vaan kompostin käynnistämisessä.

Urakka ei ole ohi vielä, kun komposti on sula. Sen jälkeen täytyy tarkistella, ettei se vain ole liian kostea.

– Kosteisiin komposteihin pitää lisätä kuiva-aineita: esimerkiksi oksasilppua tai jotain kaupasta saatavaa turvetta. Jos komposti on liian märkä, se ei toimi, Arja Pehkonen muistuttaa.

Oikean kosteuden tuntee kädellä kokeilemalla. Kosteutta pitää olla, mutta komposti ei saa olla litimärkä.

– Ja kompostin herättämisessä on tärkeää myös, että kun se on ihan sula jo, niin käännellään kompostimassaa.

Tähän tarkoitukseen on olemassa oma sauvansa, jossa on pienet, ilmavuutta antavat siivekkeet.

– Tai talikko käy yhtä hyvin.

Kompostiin ei missään nimessä saa laittaa kalkkia tai tuhkaa. Sillä tappaa koko kompostin.

– Kompostissa toimivat ja massaa hajottavat pieneliöt eivät pidä siitä, että sinne laitetaan kalkkia. Niiden toimintakyky heikkenee tai loppuu yleensä siinä vaiheessa. Ja tuhkahan on myös kalkitusaine, Pehkonen vakuuttaa.

Vastoin yleistä uskomusta, kompostin toimivuuden kannalta ei ole merkitystä, laittaako sinne kylmää vai kuumaa vettä.

– Kylmä vesi vain hidastaa kompostia. Siellä pitäisi olla lämpöä, happea ja hajotettavaa ainesta, niin sitten se lähtee hyvin pyörimään.

Arja Pehkonen muistuttaa vielä, että komposti on syytä suojata hyvin, jos sinne laittaa ruokajätettä.

– Etteivät haittaeläimet, kuten rotat ja hiiret, pääse sinne. Välillä tuntuu, että varsinkin syrjäisemmillä seuduilla unohdetaan sen olevan tärkeä asia. (HäSa)

Päivän lehti

10.4.2020