Uutiset

Herkku-heinäkuu: Rock In the City -rockfestivaali alkaa tänään Rovaniemellä

Kokosimme rockmusiikin ystäville kattauksen ravintola-arvioita nautittavaksi musiikkielämysten lomassa. Asiantuntijaraati: ”Lappi on suomalaisen ruokakulttuurin mekka, mutta se ei välttämättä aina näy lautasella.”

Uusi rockfestivaali Rock In the City alkaa tänään Rovaniemellä. Kokosimme rokkikansan riemuksi muutaman viime vuonna arvioidun ravintolan uudelleen pureskeltavaksi.

Tuolloin pyysimme myös kolmea herkkusuuta arvioimaan Turun tarjoaman ateriakattauksen. Arviot löytyvät tämän juttukokonaisuuden faktalaatikosta.

 

Alakunnaksen grillin Makkaraherkun tuntee turistikin

Alakunnaksen grillillä Valtakadulla on pitkä autojono lounasaikaan, mutta jalankulkija pääsee luukulle melkein heti. Täällä kannattaa kokeilla grillin spesiaalia: Makkaraherkkua.

Se on ollut yksi suosituimmista annoksista yrityksen alkuajoista asti, yli 40 vuotta. Samalla paikalla grillikioski on ollut jo 35 vuotta. Sen omistaa nykyään perustajien poika Jani Alakunnas.

Ruskeiksi paistetut makkarat, kiharaiset perunat ja kunnon kokoinen annos – siinä herkun ainekset. Turistitkin osaavat poiketa grillille matkalla pohjoiseen ja tilata perinteistä vatsantäytettä.

Makkarat on paloiteltu peruslenkistä. Rasvaista mättöä toki, mutta silti rapeat palaset maistuvat ja tuntuvat suussa paremmilta kuin vähemmän kypsennetyt löllykät. Perunatkin saisivat olla rapsakampia – nyt ne jäävät vähän jalkoihin.

Sipuli on hakattu miellyttävän pieneksi silpuksi. Kurkkusalaatissa on juuri oikea etikkaisuus. Muuta ei tarvita. Annos näyttää auringonpaisteessa ja lumen kimmellyksessä sanalla sanoen syötävältä.

Toinen kioskin erikoisuus on Ropsilainen, joka on nimetty jalkapalloseuran mukaan. Lihapiirakan sisään on sujautettu paksu jauhelihapihvi ja paistettu kananmuna. Nälkä lähtee takuulla! Pihvi on hyvä, kotitekoisen makuinen, mutta piirakan kuori löysä ja riisi-jauhelihatäyte turhan höttöistä. Hinta-laatusuhde korvaa pienet puutteet: Makkaraherkku maksaa 5,60 euroa ja Ropsilainen 5 euroa.

 

Keskihintainen Monterosa tarjoaa kansainvälisen kattauksen Lappi-twistillä

Monterosa sijaitsee paikallisen City-hotellin yhteydessä. Ravintola on avattu 1991, ja se on ollut koko ajan suunnilleen samanlainen: hyvää ruokaa ja palvelua tarjoava kansainvälinen, rauhallinen ja hämyisän tunnelmallinen paikka.

Lounasaikaan tila on jopa turhan pimeä ja vähän nuhjuinen tummine pöytineen, mutta illalla se pääsee oikeuksiinsa kynttilöiden loisteessa. Ravintola sopii romanttiselle illalliselle, sillä sali on jaettu seinäkkeillä osiin, joissa oma rauha säilyy.

Ympärillä sorisevat vaimeasti useat kielet. Palvelua saa ainakin englanniksi ja ranskaksi. Pääruokaa joutuu odottamaan turhan pitkään, mutta kun se tuodaan pöytään, tarjoilija käy usein kysymässä, onko kaikki kunnossa.

Lappi-ruokalistan pariloitu Jäämeren lohi on mehevää, mutta lämpimään perunasalaattiin ja kuohkeaan rapukastikkeeseen on hurahtanut liikaa suolaa. Aluksi tuntuu, ettei muu maistukaan, mutta kun suolaan tottuu, kastike on herkullista. Meat District on lista, jolta valitaan liha tai päivän kala, kastike ja lisukkeet, joista jokaisesta maksetaan erikseen. Lihan saa 100, 200 tai 300 gramman kokoisena palana.

Härän entrecôte kermaisella pippuri-konjakkikastikkeella on onnistunutta. Kypsyysaste on tarjoilijan suosituksen mukainen: medium+. Paistettu härkäpapu, pekoni ja metsäsienet täydentävät annoksen.

 

Kuusen maku kruunaa maistelun Sky Ounasvaara -huippuravintolassa

Kaupunkitunturi Ounasvaaran huipulla sijaitseva Lapland Hotel Sky Ounasvaara on päässyt Pohjoismaiden parhaita ravintoloita listaavaan White Guideen. Sky on tunnettu lappilaisesta ruoastaan, jossa on huippukokkien toteuttama moderni ote.

Hotellirakennus henkii 70-lukua – hyvässä ja pahassa. Ravintolasalikin kaipaisi päivitystä, vaikka valoisaan aikaan maisemaikkunoista avautuvat näkymät sulkevat mielestä muun ympäristön.

Siihen moitteet loppuvatkin. Pöytään ohjaamisesta lähtien olo on kuin kuninkaallisella. Tarjoilija Noora Waara palvelee luontevasti Lapin murteella ja kertoo tarinan jokaisesta ruoasta.

Maistelumenu sisältää viisi ruokalajia, hinta 69 euroa. Lisäksi voi ottaa viinipaketin 43 eurolla. Keittiön tervehdys on sellerikeitto auringonkukansiemenillä. Saaristolaisleivän päälle levitetään voita, josta osa on ruskistettu. Nicolas Feuillatten shampanja voimistaa voitoffeen makua.

Ensimmäisen ruokalajin ahven tulee Pellon Miekojärveltä. Sokerisuolattu, tangoksi leikattu kala tarjotaan ahvenkreemin, versojen, timjamiöljyn ja tattaripoksujen kanssa. Suutuntuma on oivallinen: ahven on sopivan tiukkaa pureskeltavaa ja poksut rutisevat popcornmaisesti.

Kalan jälkeen porotartar hasselpähkinämajoneesilla tuntuu tavanomaiselta. Pikkuporkkanat ovat lähitilalta, pinot noir Uudesta-Seelannista.

Lämpimänä kalana tarjoillaan Miekojärven kuhaa ja sen kanssa fenkolia pyreenä ja pikkelöitynä, varsiparsakaalta, perunaa sekä punasipulia, kastikkeena voimiso. Mineraalisessa chabliksessa maistuu merisuola.

Poroa tulee vielä kahdella tavalla: ulkofileenä ja raguna eli pitkään haudutettuna nyhtönä. Vahvanmakuinen ragu sulaa suussa. Espanjalainen tempranillo sopii kaveriksi.

Kaiken herkuttelun jälkeen jälkiruoka onnistuu vielä säväyttämään. Kuusenkerkkäsorbetti maistuu kirpeiltä neulasilta. Makua pehmentävät rapeat hunajakennot, keksi ja valkosuklaa. Juomana on konjakin pikkuveli ”pineau”, väkevöity viini.

Menun hinta tuntuu edulliselta laatuun ja määrään nähden. Kaikki ruokalajit tarjoillaan Anu Pentikin lautasilta, jotka on suunniteltu Skylle. Täydellistä.

 

Avotulella paistaminen on tärkeää Kauppayhtiön puuhamiehelle

Kauppayhtiössä riittää silmänruokaa burgereita odotellessa. Värikäs ravintola on sisustettu lähinnä 1970-luvun huonekaluilla ja esineillä, joita saa halutessaan ostaa mukaansa. Sisustus elää siksi koko ajan.

Vintage-tyylisiä ravintoloita ei vielä paljon ollut, kun Antti Kuha perusti Kauppayhtiön vuonna 2006. Siitä tuli nopeasti nähtävyys, joka houkuttelee niin paikallisia kuin turistejakin.

– Kaikki muut pitävät tunnelmasta paitsi venäläiset. Heidän mielestään ravintola näyttää liian köyhältä, Kuha kertoo.

Antti Kuha on harrastanut ruoanlaittoa ja käynyt Rovaniemen ravintoloissa lapsesta asti. 12 vuotta sitten hän perusti oman Kauppayhtiön. Nyt siellä paistuvat napolilaispizzat avotulella, joka on Kuhalle tärkeä elementti. Turistien ja opiskelijoiden ansiosta Rovaniemi on kansainvälinen ruokakaupunki.

Kuha, 39, on asunut koko ikänsä Rovaniemellä eikä ole tuntenut tarvetta muuttaa muualle. Hän on kyllä kulkenut paljon maailmalla ottamassa oppia ja palannut kotikaupunkiinsa toteuttamaan ideoitaan.

– Mie tykkään Rovaniemestä. Täällä on kansainvälinen meininki, jonka turistit ja yliopistoväki tekevät. Heidän ansiostaan täällä viihtyy ja täällä kannattaa yrittää.

 

Kauppayhtiöllä takanaan useita eri kokeiluja

Kauppayhtiö on kokenut jo monta uudistusta. Se oli aluksi kahvila, sitten siitä tuli baari, jonka alakerrassa on yökerho. Ruoaksi tarjoiltiin ensin täytettyjä patonkeja ja muuta pientä. Sitten listalle otettiin sushit ja noin neljä vuotta sitten niiden tilalle burgerit. Susheissa oli turhan paljon käsityötä.

Ihan äskettäin ravintolaa on laajennettu ja otettu mukaan laadukkaat napolilaispizzat. Pizzapuoli on erityylinen kuin vanha sali: siellä on puulattiat ja yhtenäiset puiset huonekalut, joista osa on peräisin Lapin vanhimmasta pizzeriasta, Il Bel Giovannista.

Tuossa 1979 perustetussa ravintolassa pieni Antti söi ensimmäiset pizzansa. Kalusteet siirtyivät varastoon, kun pizzeria lopetti. Sen jälkeen ne olivat pitkään käyttämättöminä, kunnes niiden omistaja otti yhteyttä kirpputoriin. Sieltä ilmoitettiin Kuhalle, että kannattaisi tulla katsomaan.

– En aluksi innostunut, koska tarjouksia tulee niin usein. Tällä kertaa soittaja oli oikeassa!

Rovaniemellä on Antti Kuhan mielestä paljon hyviä ravintoloita, ja ruokakaupunkina se on pienten kaupunkien kärjessä. Kaikki ravintolat eivät kuitenkaan ole onnistuneet tekemään ”mietittyjä juttuja”, hän sanoo.

Mitä ne jutut sitten ovat?

– Asiakas miettii aina, onko hinta-laatusuhde sen arvoinen, että hän on valmis maksamaan ruoasta. Paljon ei tarvitse olla pielessä, kun hän ei ole.

 

Huippukokki kaipaisi Rovaniemelle lisää omaa näkemystä

Kuha sanoo, että Rovaniemeltä puuttuu omaleimallinen ravintolakulttuuri. Lapissa on tarjolla maan parhaat raaka-aineet, joita kaikki eivät osaa käyttää.

Sky Ounasvaara on Kuhan mukaan Rovaniemen ainoa oikea fine dining -ravintola. Se onkin sitten tosi hyvä.

Nili on toinen tunnettu ja ainoa turisteille tehty paikka.

– Se on huippubisnes ja aina täynnä. Nilissä osataan tehdä hyvä kokonaisuus kaikille aisteille. Siellä käytetään lappilaisia raaka-aineita, mutta lisäksi tarjolla voisi olla enemmän tavallisia suomalaisia ruokia.

Tavallisista ruoista Kuha puhuu paljon.

– Kaipaisin ravintoloihin karjalanpaistia, poronkäristystä, paistettuja muikkuja, kaalipataa. Niitä pitäisi saada mihin aikaan tahansa. Turistit haluavat paikallista, aitoa ruokaa.

Kaupungin parhaana lounaspaikkana Kuha pitää tällä hetkellä Cafe Toivoa. Siinä on uudet, nuoret yrittäjät, joista toinen on työskennellyt Savoyssa, toinen Lapland Hotelsin keittiöissä. Iltaisin Toivo ei ole auki.

Cafe Bar 21 avasi kuukausi sitten meksikolaisen ravintolan, Yucan. Omistajat kävivät reissussa ja toivat töihin meksikolaisen pariskunnan, joka opetti muita työntekijöitä. Maut ovat autenttisia, mikä lämmittää Kuhan mieltä.

Kuha itse on toiminut aina samoin kuin Cafe Bar 21:n omistajat: käynyt reissussa ja hakenut oikeita makuja pitkään, ennen kuin Kauppayhtiössä on alettu tehdä jotain uutta.

Parhaita susheja Suomessa tekee Kuhan mielestä Kimmo Jylhän Sushi San Helsingin Munkkivuoressa. Jylhä oli Kuhan oppi-isä, jonka kanssa tämä kiersi Japanissa ja opetteli sushin salat.

 

”On sallittua ottaa oppia niiltä, jotka ovat tehneet ruokia sata vuotta”

Hampurilaisia Kuha kulki maistelemassa helsinkiläisen Naughty Burgerin perustajan, Top Chef Akseli Herlevin kanssa. Sen jälkeen omia burgereita paistettiin ensin koemielessä hiiligrillillä Kauppayhtiön sisäpihalla.

– Kun olet maistanut maailman parhaita hampurilaisia, sie tiedät suunnilleen, mihin pyrkiä. Monet katsovat vain netistä ja yrittävät sitten kehittää jotain omaa ja uutta tietämättä paremmasta. Kukaan ei kuitenkaan keksi enää burgeria uudestaan. On sallittua ottaa oppia niiltä, jotka ovat tehneet ruokia sata vuotta.

Tietysti Kuha testasi myös maailman parhaat pizzeriat.

– Muutaman vuoden maistelin ja tutkin. Parina kesänä teimme pizzoja pihalla. Pohja on tärkeä: se on pehmeä, siinä on vähän sitkoa, eikä se ole ihan ohut. Pizzaa paistetaan minuutti 400 asteessa. Näin juusto ja täytteet eivät kypsy liikaa.

Kuhalla ei ole ravintola-alan koulutusta, mutta hän on harrastanut ruoanlaittoa nuoresta asti ja hänellä on useita kokkikavereita.

Jo Kuhan lapsuudenkodissa syötiin hyvää ruokaa. Perhetuttava vei hänet retkille Sørøyan saarelle Pohjois-Norjaan. Siellä Kuha oppi avotulen merkityksen ruoanlaitossa.

– Näkemällä oppii paljon. Nykyään mökkeilen kavereiden kanssa ja laitamme yhdessä ruokaa.

 

Avotuli tärkeässä asemassa

Avotuli on edelleen Kuhan ruokafilosofian perusta. Hän rakastaa käyttää sitä kesät talvet erilaisissa paikoissa, kuten mökillä Posiolla.

Keramiikkataiteilija Anu Pentikäisellä, Pentikin perustajalla, on Posion Timisjärvellä taiteilijaresidenssi. Pentik kyseli kerran Kuhalta, mikä olisi hauska tapa tehdä ruokaa juhannusvieraille. Kuha ehdotti avotulta. Parin päivän kuluttua hirsitalon pihaan jo muurattiin tulisijaa.

Kuha itse loimuttaa tulella esimerkiksi lampaanviulua, riistaa ja kalaa. Raaka-aineet hän yrittää löytää läheltä. Esimerkiksi muikut hän hakee suoraan nuottamiehiltä Posiolta.

 

Rovaniemellä tilausta lisäravintoloille

Kotona Kuha tekee yleensä ruoan itselleen ja avovaimolleen.

– Eilen tein hernekeittoa, viikonlopun alkamisen kunniaksi valmistan poron parikyljystä ja tatteja. Olen yrittänyt saada kotona yhden valmiin ruoan viikossa, mutta aina se ei onnistu, Kuha virnistää.

Rovaniemelle mahtuisi Kuhan mielestä lisää ravintoloita, vaikka osa on nyt vaikeuksissa. Ihmiset kävisivät enemmän ulkona syömässä, jos olisi oikeanlaista tarjontaa.

Ravintolayrittäjät tekevät nykyään hyvin yhteistyötä, Kuha sanoo. Mitään ruokaa ei voi syödä joka päivä, joten hän neuvoo Kauppayhtiöön tulevia turisteja myös muihin kivoihin paikkoihin.

 

Huomenna kattauksessa kupliva juomakokonaisuus

Herkku-heinäkuu-sarja kokoaa yhteen kesän maukkaimmat reseptit, kokkausniksit ja Suomen parhaat ruokakaupungit joka päivä, koko heinäkuun ajan. Kattaus tarjoillaan nautittavaksi aina myöhäisen kesäaamiaisen aikoihin.

Huomenna tarjoamme reseptejä alkoholittomiin kesäjuomiin ja kurkkaamme samppanjantekijöiden arkeen.