Kolumnit Uutiset

Heurekasta parannuksen tielle

Tuntui oikeastaan huojentavalta, kun television uutisissa maanantaina näytettiin pääministerin Heureka-seminaarin osanottajia. Auditoriossa istui vain puolensataa politiikan, talouselämän ja työmarkkinoiden ylipappia. Tasavallan korkein eliitti sopii siis yhteen linja-autoon.

Ankeina aikoina pienellä kansakunnalla ei olisikaan varaa yhtään suuremman joukon elättämiseen.

Loukkaamatta kenenkään uskonnollista vakaumusta tai hengellisiä tunteita on helppo havaita tiettyjä yhteneväisyyksiä Heurekan seminaarin ja erään pohjoissuomalaisen herätysliikkeen välillä. Molempiin kokoonnutaan tekemään yhdessä parannusta.

Ensin kiivasluontoiset maallikkosaarnaajat luettelevat kuulijoiden kaikki synnit vähäisimmästä hairahduksesta veriruskeisiin kuolemansynteihin.

Kun kuulijoille on vakuutettu heidän viheliäisyytensä ja synnintunto herätetty, saarnamies lisää kierroksia. Hän kärventää hiljalleen herkistyvää seurakuntaansa helvetin rikinkatkuisella tulella, ikuisella kadotuksella ja hammasten kiristyksellä. He ovat arvottomia eivätkä ansaitse armoa.

Tässä vaiheessa herkkäuskoisimmat hyrskivät jo itkua ja myöntävät olevansa huonoja ihmisiä ja kelvottomia taivaan tarhaan.

Kelpo saarnamies ei kuitenkaan jätä sieluntuskaista laumaansa korpivaellukselle eikä helvetin esikartanoon, vaan vapauttaa sen, mutta jyrkin reunaehdoin.

Jokaisen on kuitenkin ensin nöyrryttävä, tunnustettava syntinsä, kaduttava ja pyydettävä niitä anteeksi. Vasta sen jälkeen armo ja pelastuksen ilosanoma lankeaa heidän vereslihalla oleviin sieluihinsa.

Heurekan seuroissa saarnan pitivät Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman. Heitä eivät tosin oikeat maallikkosaarnaajat joukkoonsa kelpuuttaisi, mutta eipä ollut seuraväkikään tavallista maan rahvasta.

Silti tilaisuus noudatteli pääpiirteiltään seurojen käsikirjoitusta. Koko sakin synneistä, menetetystä kilpailukyvystä, rakenteellisten uudistusten laiminlyönneistä, ahtaasta etujärjestöajattelusta, työmarkkinasovun viivyttelystä ja korskean valtapolitiikan turmiollisuudesta oltiin Heurekassa sangen yksimielisiä.

Toki kaikki tehdyt synnit olivat tarkkaan jokaisen kuulijan tiedossa jo valmiiksi, mutta ei niiden kertaaminen ja tunnustaminen ollut ollenkaan pahitteeksi.

Kohta, kun Heurekan seuraväki oli kaikonnut tahoilleen, media toitotti, ettei mitään saatu aikaiseksi, vaan tilaisuus oli joutava herrakerhon syysistunto.

Media oli väärässä. Kun kukko tiistaiaamuna lauloi ja kaunis syysaamu valkeni, valtakunta heräsi uutiseen. Hallitus ja etujärjestöt ovat sopineet pari vuotta kestäneen riitansa palkansaajien koulutusvapaista.

Toraisat työmarkkinaosapuolet olivat tulleet päivän mittaan synnintuntoon ja käyneet sen jälkeen yhdessä parannuksen tielle. Ne olivat luikkineet kabinetin kätköön ja löytäneet lopulta sovun paitsi tuhlaajapojaksi omille teilleen livahtanut Akava.

Heurekan herraseurat eivät menneetkään tyystin hukkaan. Sopimus koulutusvapaista on ainakin hyvä alku kansallisen parannuksen tiellä.

Päivän lehti

4.6.2020