Uutiset

Hiidenjoen syvänteet syyniin

Janakkalan Hiidenjoen vesi virtaa räntäisenä kevätpäivänä raskaan ruskeana.

Kesän tullen ympäristösuunnittelija (amk) Piia Tuokko aikoo hankkia tietoa joesta sananmukaisesti pintaa syvemmältä. Hän tutkii joen hapettomien syvänteiden vaikutusta korkeisiin ravinnepitoisuuksiin.

– Hiidenjokea on tutkittu paljon, mutta lähes kaikki tieto on pintavesistä. Siksi nyt on tarkoitus tutkia, kuinka laajat alueet joen pohjalla ovat kesällä hapettomia, Tuokko kertoo.

Tutkimusta tarvitaan, koska joesta tiedetään, ettei ulkoinen kuormitus yksinään selitä korkeita ravinnepitoisuuksia. Ravinteita vapautuu myös joen pohjasedimentistä hapettomaan aikaan.

Virtaavasta vedestä vähän tietoa

Tuokon tutkimus on osa Vanajavesikeskuksen toimintaa, ja hän tekee sen perusteella myös jatko-opintojensa opinnäytetyön.

Vanajavesikeskuks-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen sekä vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä kertovat, että tutkimuksen tuloksia odotetaan mielenkiinnolla.

– Varsinaisena tavoitteena tässä on kohentaa joen tilaa, mutta sisäisen kuormituksen vähentämisestä virtaavassa vedessä on vain vähän tietoa, Suvi Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan yksi keino voisi olla syvänteiden täyttö, jolloin ravinteet saataisiin sidottua pohjasedimenttiin. Happipitoista pintavettä voidaan myös yrittää ohjata syvänteisiin.

Tietoa joesta kerätään paitsi näytteitä ottamalla myös kolmen paikalleen ankkuroitavan hapenmittauslaitteen avulla. Kernaalanjärven osakaskunta on osallistunut laitteiden hankintaan.

Työ jatkuu Äimäjärvellä

Vanajavesikeskuksen väki kertoi tämän vuoden suunnitelmistaan tiistaina Turengissa. Paikka oli valittu paisi Hiidenjoki-tutkimuksen takia myös siksi, että Janakkalan Kernaalanjärvi on keskuksen toiminnan kannalta ydinaluetta.

Vanajavesikeskuksella on vuoden mittaan vireillä runsaasti kunnostus- ja tutkimushankkeita sekä yksinään että yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Kalvolan Äimäjärvelle on juuri valmistunut kosteikko ja vastaavanlaisia suunnitellaan Lammin Pääjärvelle ja Valkeakosken Saarioisjärvelle.

Äimäjärvellä kunnostustyö jatkuu roskakalojen pyynnillä. Järvellä kalastetaan suurilla rysillä ja tavoitteena on poistaa kymmeniä tonneja kalaa. Kala menee hyötykäyttöön minkkitarhoille.

– Useinhan roskakalan pyynnissä on se ongelma, ettei kaloja saada oikein mihinkään, joten on hienoa, että ottajia on löytynyt, Suvi Mäkelä kertoo.

Loppijärven saalista saatetaan saada myös ruokapöytään, sillä siinä ei ole makuhaittoja. Viestejä Vanajavedellä -hankkeen projektipäällikkö Mika Soramäki kertoo, että koe-eriä on lähetetty kalasäilykkeiden valmistajille.

Säännöstelystä 50 vuotta

Vanajavesikeskus on suunnannut ison osan toiminnastaan lapsiin ja nuoriin. Esimerkiksi suositut Veden matkassa -työpajat alkavat pian uudestaan ja jatkuvat myös syksyllä.

– Olemme vieneet lapsia pilkille ja sulan veden aikaan järjestetään esimerkiksi risteilyjä yhdessä osakaskuntien kanssa, kertoo projektisihteeri Heidi Kontio.

Vanajavesikeskuksen vuoden päätapahtuma järjestetään Valkeakoskella 25. toukokuuta. Keskus on mukana myös muun muassa Katumajärven suojeluyhdistyksen 20-vuotisjuhlassa syksyllä.

Tänä vuonna on kulunut 50 vuotta Vanajaveden säännöstelyn aloittamisesta. Pyöreitä vuosia juhlistetaan risteilyllä 19. toukokuuta. (HäSa)