Uutiset

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä nousi uuteen ennätyslukemaan – "Aika toiminnalle on loppumassa"

Moottoripyöräilijä ajoi tiheän savusumun keskellä Intian Bangaloressa syyskuussa. Bangalore on maailman pahimmista ilmansaasteista kärsivien kaupunkien listalla.

405,5 miljoonasosaa (ppm). Sen verran hiilidioksidia oli ilmakehässä viime vuonna, kertoo YK:n Maailman ilmatieteenjärjestön WMO:n tällä viikolla julkaistu vuosiraportti kasvihuonekaasupitoisuuksista. Hiilidioksidin määrä nousee, sillä vuonna 2016 luku oli 403,3 ja vuonna 2015 400,1.

Pitoisuuden kääntymisestä laskuun ei ole merkkejä, mikä merkitsee ilmastonmuutoksen kiihtymistä, merenpinnan nousua, merten happamoitumista ja säätilojen rajua heilahtelua.

– Tieteen viesti on selvä. Jollei hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä leikata nopeasti, ilmastonmuutoksella on entistä tuhoisampia ja peruuttamattomampia vaikutuksia elämään Maassa. Aikaikkuna toiminnalle on jo miltei sulkeutunut, sanoi WMO:n johtaja Petteri Taalas WMO:n tiedotteessa.

Tutkijat olettivat, että hiilidioksidipitoisuus olisi ollut matalampi vuoden 2016 El Niño -sääilmiön takia. Normaalisti ilmiötä on seurannut voimakas hidastuminen pitoisuuksien kasvussa.

 

Lue myös: Pohjoismaiden kehitysrahaston johtaja: Suomen leikkaukset ilmastorahaan näyttivät pahalta
Lue myös: Kolumni: Mittasuhteet unohtuvat huolella ilmastonmuutoksessa

 

Hiilidioksidi on maapalloa lämmittävistä kasvihuonekaasuista merkittävin. Sen osuus on noin 80 prosenttia. Myös muut kasvihuonekaasut, kuten metaani ja ilokaasu ovat lisääntyneet ilmakehässä.

Vuonna 1987 kielletyn, kylmälaitteissa käytetyn CFC-11-yhdisteen lasku oli taantunut. CFC-kaasut tuhoavat otsonikerrosta.

– Viimeksi hiilidioksidipitoisuus on ollut vertailukelpoisissa lukemissa 3–5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin lämpötila oli 2–3 astetta lämpimämpi ja merenpinta 10–20 metriä korkeampi kuin nyt, Taalas sanoi.

Hillidioksidipitoisuus on noussut 46 prosenttiyksikköä verrattuna esiteolliseen aikaan, noin vuoteen 1750.

– Hälyttävin asia on, että puolet tästä kasvusta on tapahtunut viimeisen 30 vuoden aikana, sanoi WMO:n tutkimusjohtaja Oksana Tarasova.

Ihmiset tuottavat hiilidioksidipäästöjä käyttäessään fossiilisia polttoaineita esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa. Kasvihuonekaasupitoisuudet kuvaavat määriä, jotka jäävät ilmakehään sen jälkeen, kun osa niistä karkaa avaruuteen ja meri ja kasvipeite ovat sitoneet osan.

– Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä satoja vuosia, merissä vielä kauemmin. Ei ole olemassa taikakeinoa, jolla ylimääräisen hiilidioksidin voisi poistaa, sanoi WMO:n varajohtaja Elena Manaenkova.

Lokakuussa ilmestynyt hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti varoitti, että maapallon keskilämpötilan nousu pitäisi rajata vuosisadan vaihteeseen mennessä 1,5 asteeseen, kun aiemmin turvarajana oli pidetty kahta astetta. Elämme nyt noin asteen lämpimämmässä maailmassa esiteolliseen aikaan verrattuna.

Hiilidioksidipäästöjä tulisi vuoteen 2050 mennessä leikata niin, ettei ilmakehään kertyisi lisää hiilidioksidia.

– Pienelläkin lämmönnousulla on vaikutusta ilmastonmuutokseen, kuten myös ilmakehän jokaisella kasvihuonekaasun miljoonasosalla, sanoi Manaenkova.

Lue myös: Kolumni: Eivätkö poliitikot tajua, miten vakava asia ilmastonmuutos on?
Lue myös: Suomen ilmastopaneeli hahmotteli Suomen hiilineutraaliksi jo 2035 – ilman Fennovoimaa

Ilmastotoimet

Valtaosa maailman maista sitoutui vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimukseen, jossa ne sopivat hillitsevänsä ilmastonmuutoksen etenemistä ja maapallon lämpenemistä.

Vuonna 2017 maailman kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät kuitenkin jälleen nousuun kolmen vuoden tasaantumisen jälkeen.

Pitoisuus405,5

Ilmakehän hilidioksidipitoisuus oli viime vuonna ennätyksellisen korkea, 405,5 miljoonasosaa, kertoi Maailman ilmatieteenjärjestö WMO.

Seuraava ilmastokokous on joulukuussa Puolan Katowicessa. Siellä maat yrittävät saada valmiiksi Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöt.

Maiden tulee ilmoittaa päivitetyt päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä.