Uutiset

Hiilijalanjäljestä uusi maidon hinnoitteluperuste – ravintoarvoilla mitattuna maidon hiilijalanjälki jää pienemmäksi kuin banaanin ja etenkin riisin

Navetan valvomon tietokonenäytöt ovat arkea nykymaataloudessa. Maanviljelijä Sari Sorvisto nauttii työstään, mutta toivoo alalle parempaa kannattavuutta. Kuva: Virpi Niemistö
Navetan valvomon tietokonenäytöt ovat arkea nykymaataloudessa. Maanviljelijä Sari Sorvisto nauttii työstään, mutta toivoo alalle parempaa kannattavuutta. Kuva: Virpi Niemistö

Marraskuun vihmova sade jää oven ulkopuolelle, kun astutaan Marko ja Sari Sorviston omistaman Kotipellon tilan navettaan Ylivieskassa. Näissä tiloissa lähes 120 lehmää tuottaa päivästä toiseen maitoa mahdollisimman ympäristöystävällisesti.

– Nämä ovat parhaimpia kavereitamme, isäntä kehuu navetan asukkeja.

Sorviston tilan hiilijalanjäljeksi on laskettu 0,91 kiloa hiilidioksidia maitokilolta, mikä on alempi kuin keskimääräinen 1,15 kiloa. Maailmanlaajuinen keskiarvo on huomattavasti suomalaista korkeampi eli 2,5 kiloa.

Suurimmat mahdollisuudet pienentää maidontuotannon hiilijalanjälkeä löytyvät lehmien aineenvaihdunnasta, lannan käsittelystä ja rehun tuotannosta.

– Säilörehunkorjuu juuri oikeaan aikaan, navetan led-valaistus, peltolohkojen sijainti mahdollisimman lähellä ja lietelannan levitys mullattuna, Marko Sorvisto luettelee keinoja, joilla heidän tilansa hiilijalanjälkeä on saatu alennettua.

Monet maatalouden ympäristöystävällisyyttä parantavat keinot ovat myös taloudellisesti järkeviä.

Sorvisto uskoo, että he pääsevät tulevina vuosina vielä nykyistä pienempiin hiilijalanjälkilukuihin, kun nyt käynnissä oleva tilan laajennusvaihe tasaantuu.

Kaikki tilat kartoitetaan

Arla Suomi kertoi keskiviikkona laajentavansa Climate Check -ilmastokartoitukset ensi vuonna kaikille 500 maitotilalle, jotka toimittavat maitoa yritykselle. Kartoituksella paitsi selvitetään tilojen hiilidioksidipäästöjen lähteet ja suuruus niin myös annetaan räätälöityjä ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi.

Ilmastokartoitukset tehdään myös seitsemässä muussa Pohjois-Euroopan maassa. Arla Foods-konsernilla on niissä Suomi mukaan lukien 10 400 maidontuottajaa.

Ilmastokartoitusten perusteella meijeri muuttaa maidon hinnoitteluaan.

– Jatkossa myös maidon hiilijalanjälki ja sen vähentämiseksi tehty työ tulevat mukaan hinnoitteluperiaatteisiin. Tällä hetkellä tuottajille maksetun hinnan perustana ovat maidon laatu, proteiinin ja rasvan määrä sekä eläinten ja tuottajien hyvinvointi, kertoo Arla Suomen hankintajohtaja Sami Kilpeläinen.

Tavoitteena on vähentää koko konsernin tasolla päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

– Suomessa haluamme saavuttaa tavoitteen konsernin aikataulua aiemmin, Arla Suomen toimitusjohtaja Kai Gyllström toteaa.

Nurmiviljely yksi valtti

Suomen suurimmista meijereistä Valio on kertonut tavoitteekseen maidon hiilijalanjäljen nollauksen Valion tuotantoketjussa vuoteen 2035 mennessä. Tähän pyritään muun muassa kouluttamalla viljelijöitä sitomaan hiiltä entistä enemmän peltoon.

Juustoportti on hyvittänyt oman Vapaan lehmän maitonsa hiilijalanjäljen.

Suomalaisen maidon ja naudanlihan tuotannon vahvuus kansainvälisesti ympäristönäkökulmasta on nurmiviljely, joka moniin muihin maihin verrattuna korvaa soijan käytön. Naudanlihasta noin 80 prosenttia syntyy maidontuotannon sivutuotteena.

Maito pesee kaurajuoman

Viime aikojen kiivaassa ruoka- ja ilmastokeskustelussa on jäänyt vähemmälle näkökulma, miten ruuasta saadaan kaikki tarvittavat ravintoaineet.

– Ruuan ilmastovaikutuksista puhuttaessa keskeistä on, miten paljon saamme ruuasta erilaisia ravintoaineita ja minkä verran siitä syntyy hiilidioksidipäästöjä, muistuttaa laillistettu ravitsemusterapeutti Senja Arffman.

Energia- ja materiaalitehokkuuden asiantuntijapalveluita tarjoavan Envitecpolisin hiililaskennan asiantuntijana työskentelevän Arffmanin mukaan maidon hiilijalanjälki asettuu lähes samalle tasolle esimerkiksi ruisleivän ja jäävuorisalaatin kanssa, kun sitä tarkastellaan suhteessa ruuan ravintoarvoon.

Tässä tarkastelussa varsinaiseksi pahikseksi yleisistä ruuista nousee valkoinen riisi.

– Maidossa on luonnostaan runsaasti ihmisen tarvitsemia ravintoaineita, Arffman toteaa.