Uutiset

Hipsterillä on kivempaa

Kesän edetessä muuttuu hipsterivaroitus etenkin eteläisessä osassa maatamme pikkuhiljaa jatkuvasti punaisemmaksi.

Hipsterikesä nimittäin huipentuu Helsingissä ensi viikolla järjestettävään Flow-festivaaliin, jonne Suomen ruudullisimpiin paitoihin pukeutuvat ihmiset virtaavat yhtenä massana.

Flow on joka aamu päivän lähempänä, joten kannattaa jo alkaa kiillotella Ray-Banien linssejä ja kasvattaa itseironisia viiksiä, jotta kaikki on täydellisen trendikästä juhlapäivään mennessä.

Vaikka nykyinen hipsterimuoti rantautui Suomeen useampi vuosi sitten, jaksaa kyllästyttävän moni vielä innostua siitä. Ilmiön juuret juontavat 1940-luvulle, mutta nykymerkityksessään homma on lähtenyt jo ihan käsistä.

Etenkin Helsingissä ruutupaitoja tulee joka nurkan takaa vastaan. Imago-lasit vain välkkyvät auringossa, kun hipsterit viettävät kesäpäivää Mbarin terassilla.

Paitsi muotitietoinen, on hipsteri myös ympäristötiedostava. Niinpä hipsteri pyöräilee joka paikkaan.

Vaan koska pyöräksi kelpaavat vain vastahuolletut mummopyörät tai ne kolmensadan euron jopot, on pyöräilystä parempi tehdä saman tien hemmetin iso haloo.

Että ikään kuin saa rahoilleen vastinetta.

Ja onhan se vaan niin kamalan kivaa pyöräillä laiskana viikonloppuna brunssille kuppilaan, joka on sisustettu kierrätys-designella ja jossa taustalla soi trendikäs hivuttelumusiikki.

Hipsteriys kuvaa yhteiskuntaamme mielestäni oikeastaan aika hyvin.

Kivaa on vaan niin kiva pitää. Etuoikeuksista ja elämästä on täysi oikeus nauttia, vaatteet ja muut asusteet voivat olla kannanotto siinä missä toisille on marssiminen mielenosoituksissa ja hyvän omantunnon saa kuin kaupan päälle, kun suosii vintagea ja kevyttäliikennettä.

Retroilu ja kierrätys eivät kuulosta yhtä pahalta kuin vanhan kopioiminen ja menneisyyden haikailu.

Vanhempien kellastuneita nuoruuskuvia on silti kiva selailla. Niissä kaikki näyttää niin aidolta. Oli hippejä ja oli kesä. Oli ne jopot ja oli isot rillit.

Oli kivaa, tai ainakin se näyttää siltä kuvissa.

Karu totuus on, että menneeseen ei ole paluuta.

Hipsterien kannattaisikin välillä panna siihen kirpparilta raahattuun lp-soittimeen (vai onko c-kasetti sittenkin älppäreitä jo vähän trendikkäämpi?) soimaan vaihteeksi vaikka punkkia.

Kappaleita oikeasta elämästä esittää esimerkiksi kotimainen Ydinperhe. Kuten laulussa ”Aamulla töihin illalla himaan” todetaan: Ei kaiken tarvii olla niin saatanan kivaa, aamulla töihin, illalla himaan.

Kyseistä biisiä tosin tuskin löytyy lp:ltä.