Uutiset

Hirviammuntakoe teki metsästäjistä taitavampia

Lammilaisella Erkki Walleniuksella on 46 vuoden kokemus hirvikokeen suorittajista, joten hän tietää, miten valistus ja harjoittelu ovat vuosien mittaan tehonneet:

– Ampumakoe on kohentanut huomattavasti hirvenmetsästäjien ampumataitoa, joka on aivan toisenlainen kuin ennen. Myös aseen käsittely on parantunut. Asetta ei heilutella sinne tänne.

Hän on ottanut vastaan hirvikokeita siitä asti, kun koe tuli lakisääteiseksi vuonna 1958. Tämän syksyn kokeet olivat kuitenkin 81-vuotiaan Walleniuksen viimeiset, sillä hän on päättänyt lopettaa.

Varovaisesti arvioiden Wallenius on ottanut vastaan ainakin 2 000 miehen kokeen ja kuunnellut 25 000 laukausta. Koeyrityksiä on ollut keskimäärin kolme miestä kohden, mutta aina joku saa kokeen läpi ensi yrittämällä.

Loistava itävaltalainen

Eräs ensi kerralla onnistunut, loistava ampuja oli Itävallan Kalgenfurstista kotoisin ollut mies, joka on ollut myös kaukaisin Walleniuksella ammuntakokeessa käynyt.

Itävaltalainen oli tulossa johonkin pitäjään hirvijahtiin, joten hän joutui hirvikokeeseen. Walleniuksen mukaan hänestä heti näki, että hän on tottunut aseen käsittelijä.

– Eivät ulkomaalaisetkaan pääse ilman ammuntakoetta jahtiin, eikä Kekkonenkaan. Olen itse ollut Santahaminan radalla seuraamassa, kun Kekkonen ampui hirvikokeen.

Naiset kyllä pärjäävät

Ensimmäinen nainen tuli ampumakokeeseen Lammilla nelisen vuotta sitten. Tänä syksynä kokeeseen osallistui neljä naista.

– Ensimmäisen naisen ilmestyminen ampumaradalle säväytti hirvimiehiä. Ne naiset, jotka ovat käyneet suorittamassa hirvikokeen, ovat olleet hyviä ampujia. He ovat harjoitelleet hyvin.

Muutenkin Wallenius pitää myönteisenä sitä, että naiset ovat omineet metsästyksen harrastuksekseen miesten rinnalla. Hänen mukaansa naiset pärjäävät hyvin miehille.

Wallenius on itse edelleen tarkka ampuja. Viimeksi reserviläisten kilpailuissa hän ampui kuudenneksi 91 pisteellä, kun voittaja sai 93 pistettä. Tuloslistassa hän oli ainoa veteraaniksi mainittu.

– Minä olen vanhin ”joulupukki”. Joissain lajeissa pystyy vielä nuorempien kanssa kilpailemaan.

Hyvä näkökin auttaa. Hän on juuri käynyt silmälääkärin tarkastuksessa ja saanut erinomaiset paperit. Hän ei tarvitse silmälaseja edes autolla ajoon.

Patruunat linja-autossa

Alkuvuosina Wallenius otti vastaan hirvikokeet Lammin lisäksi Hauholla. Hän meni Hauholle linja-autossa patruunat mukanaan.

Nimismiehen luvalla hän sai ostaa patruunat Lammilta kauppias Reino Rautiaiselta, jolla oli niiden myyntioikeus.

–  Eri kaliberien patruunoita oli valtavat määrät, että ampujat saivat niitä ostaa. Muuten miehet olisivat joutuneet hankkimaan patruunat kuka Hämeenlinnasta kuka Lahdesta, Wallenius kertoo.

Viisikymmenluvulla ei ollut ampumaratoja, vaan koepaikkoina olivat isäntien pellot.

Maalitaulut pystytettiin peloille ja koe jatkui koko päivän iltaan asti. Ampujat saivat uusia kokeen niin monta kertaa, kunnes saivat sen läpi. Matka oli sata metriä, laukauksia kuusi ja aikaa yksi minuutti.

– Vaatimuksena oli 15 pistettä ja yksi laukaus sai mennä ohi taulun.
Vaatimusta kiristettiin ensin niin, että hyväksyttyyn suoritukseen vaadittiin kuusi osumaa ja 18 pistettä. Sitten koetta tiukennettiin edelleen, joten kokeeseen sisältyi ampuminen sekä seisovaan että liikkuvaan tauluun.

Molempiin tauluihin ammuttiin kolme kertaa. Pisteitä ei laskettu, vaan piti osua taulun renkaan sisälle. Yhdellä suorituskerralla sai yrittää vain viisi kertaa. Uudistus tuli 60-luvulla ja on yhä voimassa.