Matti Vanhanen halusi kesken pääministerin tehtävän metsäteollisuuden johtoon. Metsäteollisuuden patruunat eivät innostuneet ehdotuksesta.
Uutiset

Historiakirja kertoo Vanhasen pyrkimyksestä Metsäteollisuus ry:n johtoon

Metsäteollisuuden vaikutusvaltaa kuvaava 100-vuotishistoria kertoo, miten metsäteollisuus rimpuili eroon keskitetyistä ratkaisuista ja halusi heikentää Elinkeinoelämän keskusliiton vaikutusvaltaa tupo-neuvotteluissa

Pääministeri Matti Vanhanen pyrki metsäteollisuuden etujärjestön johtoon sen jälkeen, kun toimitusjohtaja Anne Brunila oli yllättäen vuoden 2009 keväällä lähtenyt Fortumin yhteiskuntasuhdejohtajaksi.

Näin kerrotaan tänään julkistetussa, metsäteollisuuden 100-vuotista historiaa valottavassa teoksessa. Oksalla ylimmällä -nimisen edunvalvontahistorian on kirjoittanut fil.tri. Sakari Siltala.

Siltala kertoo, että Vanhanen otti yhteyttä etujärjestön hallituksen puheenjohtajaan, Metsä Groupin pääjohtajaan Kari Jordaniin ja tarjoutui Brunilan seuraajaksi. Julkisuudessa oli silloin kuumimmillaan vaalirahoituskohu, jossa Vanhanen oli myrskyn silmässä.

– Metsäteollisuus ry:n periaatteen mukaan kolmen suuren peukun oli noustava toimitusjohtajan valitsemiseksi. Nyt ei noussut, kirjoittaa Sakari Siltala.

Vanhanen siirtyi seuraavana vuonna Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi.

Lopulta Brunilan seuraajaksi valittiin Timo Jaatinen, joka johtaa edelleen metsäteollisuuden edunvalvontajärjestöä.

Vanhanen on itse aiemmin kertonut Ylen haastattelussa kiinnostuksestaan siirtyä metsäteollisuuden palvelukseen.

 

Brunilan ajasta ristiriitainen kuva

Anne Brunilan ajasta Metsäteollisuus ry:n johtajana historiakirjassa annetaan ristiriitainen kuva. Osa alan sisäpiiriläisistä arvioi Brunilan onnistuneen julkisessa esiintymisessä. Hän myös vei läpi keskusjärjestön saneerauksen.

Toinen joukko sisäpiiriläisiä puolestaan moittii Brunilaa heikosta poliittisesta verkottumisesta kotimaassa ja huonosta yhteistyöstä ruotsalaisten ja metsäteollisuuden eurooppalaisen etujärjestön CEPI:n johdon kanssa.

EK:n lupaukset tuposta luopumisesta eivät pitäneet

Siltalan kirjassa annetaan seikkaperäinen selvitys siitä, miten Metsäteollisuus ry lopulta vuosien uhkailun jälkeen toteutti eronsa Elinkeinoelämän keskusliitosta. Se oli seurausta siitä, että EK lupauksistaan huolimatta taipui kerta toisensa jälkeen keskitettyihin tulopoliittisiin ratkaisuihin. Metsäteollisuus puolestaan ajoi paikallista sopimista.

– Tupo-ratkaisut saivat uusia nimiä: raamisopimus vuonna 2012, työllisyys- ja kasvusopimus vuonna 2013, kilpailukykysopimus vuonna 2016. Metsäteollisuus ei tahtonut mukaan yhteenkään näistä, mutta kolme kertaa EK:ssa päätettiin solmia sopimus. Metsäteollisuutta turhautti, kirjoittaa Siltala.

Lopulta Metsäteollisuus ry jätti EK:n vuoden 2017 alussa.

Historiallinen kuuden viikon hiljaiselo paperitehtailla

Sakari Siltala on päässyt kabinetteihin ja valtiosaleihin, alkuperäisille lähteille, selvittäessään metsäteollisuuden keinoja edunvalvontatyössä.

Tarinan tapaan kirjoitetussa historiateoksessa on perusteellisesti selvitetty tapahtumienkulku, joka aiemmin tiedotusvälineissä on kuvattu vain pintapuolisesti.

Kiinnostavaa on esimerkiksi kuvaus Paperiliiton puheenjohtajan Jouko Ahosen joutumisesta puun ja kuoren väliin historiallisessa kuuden viikon ajaksi koko metsäteollisuuden seisauttaneessa työtaistelussa. Ahosta ahdisti toisaalta oman liiton vasemmistoliittolainen siipi, toisaalta maan hallitus.

Kahteen kertaan valtakunnansovittelijan ehdotukset hylättyään Paperilliitto hyväksyi viimeisen neuvottelutuloksen.

Siltalan tulkinnan mukaan Ahonen suostui sopimukseen vasta, kun tehtaiden luottamusmiehet alkoivat uhata tekevänsä tehdaskohtaiset sopimukset.

– Paine Ahosen päällä kävi musertavaksi, kun UPM:n Rauman, Valkeakosken, Jämsänkosken ja Kaipolan pääluottamusmiehet vaativat kirjallisesti tekemään sopimuksen. Nyt pelotti paikallisten sopimusten tekeminen yli valtakunnallisen sovun. Taisteluväsymystä oli puolin toisin. Paperillitto kauhistui, ettei tilannetta enää hallita, selkkaus ”menee liian isoksi”, kirjoittaa Sakari Siltala.

 

Tuoreimpia artikkeleita