Uutiset

Historiallinen lisäbudjetti 5,5 miljardia euroa: Kunnille 1,4 miljardia, liikenteeseen yli miljardi, Lähes 5 000 uutta aloituspaikkaa korkeakouluihin, ilmastorahastoon 300 miljoonaa

Liikenteen suorat investoinnit ovat arvoltaan noin 450 miljoonaa euroa ja pidemmällä aikavälillä liikenteen kehittämiseen varataan yli 755 miljoona euroa.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) painotti Säätytalolle saapuessaan, että elvytystarpeesta ja menolisäyksistä huolimatta on pyrittävä julkistalouden tasapainottamiseen. Kuva: Arttu Laitala
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) painotti Säätytalolle saapuessaan, että elvytystarpeesta ja menolisäyksistä huolimatta on pyrittävä julkistalouden tasapainottamiseen. Kuva: Arttu Laitala

Hallitus päätti myöhään tiistaina Suomen historian suurimmasta lisätalousarviosta, joka on kooltaan 5,5 miljardia.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) perusteli suurta lisäbudjettia ennen kaikkea koronakriisillä.

– Koronaviruksen aiheuttama kriisi on vaikuttanut merkittävästi Suomen kansantalouden kehitykseen, yritysten toimintaedellytyksiin ja ihmisten pärjäämiseen, Marin totesi tiedotustil

Kunnille 1,4 miljardia

Suurin menokohde on kuntatalouden tukeminen.

Valtio tukee kuntia noin 1,4 miljardilla, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoo.

Kulmunin mukaan tähän asti on keskitytty akuutin kriisin torjumiseen, mutta nyt katsetta käännetään tulevaan.

– Akuuttia kriisinhoitoa on yhä jatkettava yhä vahvistamalla kuntien taloutta ja yritysten tukemista uudella kustannustuella, jotta irtisanomisilta vältytään.

Uusia aloituspaikkoja korkeakouluihin

Ammattikorkeakoulujenja yliopistojen aloituspaikkojen määrää lisätään lisäbudjetissa noin 4 800.

– Lisätalousarvioon on koottu merkittävä yli 200 miljoonan tukipaketti oppimista kasvua ja opetusta tukemaan niin kouluissa kuin harrastuksissa, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo.

Panostuksia lisätään myös tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Raiteisiin yli 600 miljoonaa euroa

Elvytystoimissa korostuvat väyläinvestoinnit ja ympäristö.

Liikenteen suorat investoinnit ovat arvoltaan noin 450 miljoonaa euroa.

Pidemmällä aikavälillä liikenteen kehittämiseen varataan yli 755 miljoona euroa.

– Näistä raide- ja ratikkainvestointeja on yli 600 miljoonaa euroa, Ohisalo sanoo.

Joukkoliikenteelle ehdotetaan lisäksi noin 100 miljoonan euron tukea lipputulojen menetyksen vuoksi.

Aiemmin perustettavaksi sovittua ilmastorahastoa pääomitetaan lisäbudjetissa 300 miljoonalla eurolla.

– Ilmastorahasto keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen, Ohisalo kertoo.

Hallitus uusii työllisyystavoitteen

Kulmuni painottaa, että koronan vuoksi suuri lisäbudjetti on tarpeen, mutta samalla on huolehdittava kestävyysvajeen kuromisesta.

– Vaikka valtio ottaa velkataakkaa kantaakseen, on samalla tehtävä suunnitelma siitä, miten velan kasvu saadaan hallintaan.

Hallituksen tavoite on Kulmunin mukaan vakauttaa valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hallitus aikoo asettaa nykyistä 60 000 työpaikkaa suuremman työllisyystavoitteen syksyn budjettiriihessä.

Alijäämä kasvaa

Tiistaina laadittu lisätalousarvio on Suomen historian suurin.

Aiemmin tänä vuonna hallitus on tehnyt jo kolme muuta lisäbudjettia, joissa on varauduttu koronakriisin aiheuttamiin vaikeuksiin.

Valtiontalouden alijäämä oli jo kolmen aiemman lisätalousarvion jäljiltä noin 13,5 miljardia euroa.

Uuden lisäbudjetin myötä velkaantuminen kasvaa huomattavasti.

Kevään kehysriihessä huhtikuussa annettu viimeisin lisäbudjetti oli historian toiseksi suurin.

Se oli kooltaan 3,6 miljardia, ja siinä eniten rahaa varattiin sosiaaliturvamenojen kasvuun, kuntien ja yritysten tukiin sekä suojavarusteisiin koronaa vastaan.

Neuvottelut alkoivat tunteja myöhässä

Neuvotteluissa lisäbudjetista oli hallituspuolueiden välillä ennakoitua enemmän kipukohtia.

Suurimpia kiistoja aiheuttivat elvytystoimien kohteet sekä toimeentulotuen korotus, jota vaati painokkaimmin vasemmistoliitto.

Kiistat näkyivät myös neuvotteluiden tuntikausien viivästymisessä.

Alun perin ne oli tarkoitus aloittaa kello 12, mutta ensin neuvotteluja lykättiin kello 15:ta ja pian uudestaan kello 17:ta.

Valtaosa ministereistä ehti saapua Säätytalolle jo puolilta päivin, mutta lopulta hallituspuolueiden puheenjohtajat kävivät neuvotteluja lähes iltakuuteen asti ilman muuta hallitusta.

Pääministeri Marin osallistui neuvotteluihin etäyhteydellä Kesärannasta. Marin oli viime viikolla sairaslomalla flunssan takia ja kärsii tiettävästi yhä äänen käheydestä.

Päivän lehti

10.7.2020