Uutiset

Historialliset ratsukot karauttivat Hämeen linnaan

Kaviot kopisevat Hämeen linnan kivetystä vasten, kun turistien ohitse ratsastaa kaksi miestä historiallisiin rakuunoiden pukuihin verhoutuneina. Hevoset kulkevat epätasaisilla teillä huomattavasti varmemmin kuin korkokengillään mukulakivillä taiteilevat vierailijat.

Satuloissa istuvat Hämeen ratsukillan puheenjohtaja Erkki Wuolijoki sekä yhdistyksen varapuheenjohtaja Arto Talja. Ratsukot saattelevat vierailijat aikoihin, jolloin hevoset olivat vielä arkipäivää Hämeen linnassa.

Viisi vuosisataa hevosia
Linnankasarmilla on ollut hevosia aina 1500-luvulta 1950-luvulle asti. Taljan mukaan hevoset olivat linnan tärkeintä omaisuutta. Niitä käytettiin erilaisissa tehtävissä muun muassa linnan henkilökunnan kulkuvälineinä sekä sodissa. Kesäisin hevoset vietiin Hauholle ja Padasjoelle, jossa ne saivat vapaasti kirmata saarissa sijainneilla laitumilla.

Hämeen linnan hevosia kuljetettiin jopa Tukholmaan asti.

– Suomenhevonen oli kysytty vientituote. Nämä hevoset eivät koskaan tulleet kipeiksi ja ne olivat uskomattoman kestäviä, Talja sanoo.

Taljan mukaan Hämeen linnassa oli 1500-luvun puolivälissä jopa 80 hevosta.

– Vuosi 1549 oli kuitenkin erityisen rankka, sillä karhu tappoi 18 hevosta, Talja kertoo.

Hämeen linnan mailla Ojoisten kartanossa sijaitsi myös 1500-luvulla yksi Suomen suurimmista hevossiittoloista.

Ratsastaminen on elämäntapa
Idea Hämeen linnan elävöittämisestä hevosten avulla syntyi linnan loppiaistapahtumassa. Tänä kesänä ratsukot kiertävätkin linnan alueella heinäkuun keskiviikkoina. Samaan aikaan lapsilla on mahdollisuus harjoitella ratsastamista linnan eteläisellä vallipihalla keppihevosilla.

Hämeen ratsukilta ry perustettiin viime vuonna, mutta sen jäsenet ovat olleet aktiivisia jo ennen yhdistyksen perustamista.

– Olemme muun muassa olleet tykistömuseon leiripäivillä sekä hoitaneet hääajeluja, joissa olemme ratsastaneet sotilasasuissa hääparin kärryjen perässä, Wuolijoki kertoo.

Yhdistys haluaa vaalia Hämeen linnan ratsuväen, ratsastuksen sekä hevosvetoisen tykistön perinteitä. Ratsukoita nähdään mahdollisesti jatkossa muissakin linnan tapahtumissa.

Ratsastaminen on monelle ratsukillan jäsenelle elämäntapa.

– Yhdistys on oikeastaan Aulangon ratsastuskoulun sivutuote. Tässä on mukavaa tekemistä meille vanhemmillekin miehille, kun emme enää kilpailuihinkaan lähde, Talja sanoo. (HäSa)

Hämeen ratsukillan ratsukoita voi ihailla Hämeen linnassa 20. ja 27. heinäkuuta klo 11-14.