Uutiset

HJK:n Suomen mestaruus sinetöityi – onko näköpiirissä mitään merkkejä, että ylivoima voisi murentua?

Helsinkiläiset ovat voittaneet kymmenen viime vuoden aikana kahdeksan mestaruutta.
HJK jyrää Suomi-futiksessa kuin Juha Pirinen tässä kamppailutilanteessa. Arkistokuva on Ilveksen ja HJK:n kohtaamisesta viime kesäkuulta.

1., 1., 1., 1., 1., 1., 3., 2., 1., 1.

Siinä ovat HJK:n sijoitukset Veikkausliigassa kymmenen viimeisen kauden aikana. Tuorein mestaruus sinetöityi keskiviikkona Tampereella.

HJK on Suomessa sellaisessa asemassa, että Suomen mestaruuteen päättyvä kausikin voi olla pettymys. Klubin onnistuminen mitataan europeleissä, kotimaan liigassa sillä on vain hävittävää. Mestaruus on oletusarvo, joka vuosi.

Tällä kaudella HJK voitti Mestarien liigan karsintojen ensimmäisellä kierroksella färsaarelaisen Vikingur Götan, mutta hävisi toisella kierroksella valkovenäläiselle FK Batelle. Eurooppa-liigan karsinnoissa slovenialainen Olimpija Ljubjana pudotti HJK:n yhteismaalein 7–1.

Suomen cupissa HJK hävisi loppuottelussa FC Interille.

Veikkausliigassa HJK oli omaa luokkaansa. Mestaruus varmistui jo neljä kierrosta ennen sarjan loppua. Se on tehnyt eniten maaleja ja päästänyt vähiten. 29 toistaiseksi pelaamastaan ottelusta se on hävinnyt kolme.

Onko HJK:n ylivoima ongelma jopa HJK:lle itselleen?

Joukkueen peleissä on käynyt tällä kaudella keskimäärin 3626 katsojaa. Viime kaudella HJK:n kotiotteluiden katsojakeskiarvo oli 4779.

Paikalliskilpailija HIFK:n katoaminen liigakartalta selittää pudotusta vain osittain. Ilman paikallisottelua viime kauden yleisökeskiarvo olisi ollut 4441.

Mikäli mestaruudesta olisi syntynyt aitoa kilpailua, kauden viimeisiin kotiotteluihin HJK olisi hyvinkin voinut houkutella 5 000–10 000 yleisömääriä. Nyt tämä loppunoste jää syntymättä, koska muista ei ollut haastamaan helsinkiläisiä.

Potentiaalisista kiusaajista SJK:n kaudesta tuli pannukakku, samoin FC Interin. KuPS:n eväät ovat riittäneet vain rimpuilemaan pronssista.

Sarjataulukon kärkijoukkueista RoPS, Honka ja Ilves eivät ole taloudellisilta resursseiltaan isoja edes Veikkausliigan mittasuhteissa. Ne ovat pelanneet hienon kauden, mutta isossa kuvassa on vaikea nähdä tätä kolmikkoa kampeamassa HJK:ta pois Suomi-futiksen ykköspallilta.

Mitä pitäisi tapahtua, että HJK:n ylivoima Suomessa horjuisi? Onko näköpiirissä mitään merkkejä, että näin voisi käydä?

Ei.

HJK:lla on niin vankka taloudellinen ja urheilullinen kivijalka, ettei sen asema kotimaassa murene yksittäisiin henkilövaihdoksiin, satunnaisiin epäonnistumisiin tai talouden pieniin suhdannevaihteluihin.

Saattaa hyvin olla, että myös seuraavan kymmenen vuoden aikana mestaruus menee kahdeksan kertaa HJK:lle.

Tietysti jos jostain ilmestyisi suomalainen, venäläinen tai vaikkapa qatarilainen, joka haluaisi käyntikortikseen nimenomaan suomalaisen, nyt jo olemassa olevan ja perusrakenteeltaan valmiiksi uskottavan jalkapalloseuran ja olisi valmis sijoittamaan siihen joka vuosi muutamia miljoonia euroja, niin HJK:n dynastian horjuttaminen voisi tulla kyseeseen.

Niin sanotulla normaalilla seuratyöllä HJK:n tasolle nouseminen vaikuttaa tekemättömältä paikalta muille suomalaisseuroille.

Jalkapallon Suomen mestarit 2000-luvulla

2000: Haka.

2001: Tampere United.

2002: HJK.

2003: HJK.

2004: Haka.

2005: MyPa.

2006: Tampere United.

2007: Tampere United.

2008: FC Inter.

2009: HJK.

2010: HJK.

2011: HJK.

2012: HJK.

2013: HJK.

2014: HJK.

2015: SJK.

2016: IFK Mariehamn.

2017: HJK.

2018: HJK.