Hoivaa hinnalla millä hyvänsä

 

Suomessa pankit ajavat uudenlaista eläkevakuutusta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijat ovat sitä meiltä, että eläkeläisten tulisi voida muuttaa asuntoon säästetty varallisuutensa pysyväksi lisäeläkkeeksi. Tutkijat ehdottavat kertamaksullisten lisäeläkkeiden verotuksen muuttamista niin, että loppuelämän jatkuvan lisäeläkkeen ostaminen olisi mahdollista. Veromuutos tarjoaisi puolelle miljoonalla eläkeläiselle mahdollisuuden parantaa elintasoaan.
 
Eri ihmisryhmät elävät Suomessa hyvin erilaisissa todellisuuksissa. Se, mikä koskettaa rikkaita, tai pitkän työuran tehnyttä keskiluokkaa, ei kosketa pienituloisia tai pätkätyöläisiä. Tässä maassa on ihmisiä, joilla ei eläkeläisinä ole varaa ylimääräiseen.
 
Kunnissa pähkäillään vanhustenhoidon tuottamiskustannusten kanssa ja etsitään halvinta mallia. Ruotsalainen dokumentti valotti viikonvaihteessa, mitä tapahtuu, kun vanhuspalvelut ostetaan pörssiyhtiöltä. Hoivan taso laski radikaalisti. Jos hoivapalveluiden yksityistämistrendi jatkuu, on syytä olla huolissaan niiden asemasta, joilla ei ole varaa maksaa lisäpalveluista.
 
Kun vanhusten- ja terveydenhoito viedään pörssiyhtiöihin, mielestäni hälytyskellojen pitäisi alkaa soida. Suuressa ulkoistamisvimmassa täytyy muistaa, että kun pörssiyhtiö astuu kuvaan, on kysymys bisneksestä. Osakeyhtiön tarkoitushan on tuottaa osakkeenomistajille voittoa, jo lakisääteisestikin. On yhdentekevää, mikä ala on kysymyksessä: yksityiset terveyspalvelut tai – vanhustenhuoltokin ovat vain bisnestä, jolla tehdään tulosta. Ja aina, kun halutaan tehdä voittoa, tulee tuotot maksimoida ja kulut minimoida. Tuntuu kummalliselta, että pörssiyhtiö pystyisi tuottamaan palvelut halvemmalla ja paremmin kuin kunta, ja vielä tekemään voittoakin. Jos kysymys on niin tehokkaasta bisneksestä, niin eikö kunnan kannattaisi itse alkaa tehdä siitä bisnestä? Vai onko kysymyksessä sittenkin harha?
 
Kokemustakin jo on. Aikaisempi asuinkuntani Lemi, muutaman tuhannen asukkaan pikkukunta Lappeenrannan naapurissa, siirtyi pari vuotta sitten ostamaan terveyspalvelut yksityiseltä firmalta.
 
Sen seurauksena palvelut huononivat ja kunta kärsi kroonisesta lääkäripulasta. Parin vuoden kokeilun jälkeen kunta päättyi tuottamaan palvelut sittenkin itse. Tuli halvemmaksi ja palvelu pelaa: lääkärillekin pääsee ihan kunnan terveyskeskuksessa. Vastaavasti Hämeenlinnassa Keinukamarin palvelutalo palaa viiden vuoden jälkeen yksityiseltä takaisin kunnan hoteisiin.
 
Tässä on kunnille miettimisen paikka, millä tavalla hoivapalvelut halutaan tuottaa. Ja kuka sen maksaa, ja miten. Käytetäänkö verovarat siihen, että kuntalaiset tekevät työtä inhimillisesti niin työntekijän kuin asiakkaankin näkökulmasta, vai halutaanko työntekijöiden selkänahan ja palvelun tarvitsijan lompakon kustannuksella lihottaa ulkomaisten osakkeenomistajien osaketuottoja verottajan ulottumattomissa Chaymansaarilla?
 

Päivän lehti

8.4.2020