Kolumnit Uutiset

Homekoulu ei aina olekaan homeessa

Homekoulusta on tullut yleiskäsite, vaikka läheskään aina koululaisten oireilu ei loppujen lopuksi johdu homeesta. Laajemmin kyse lienee eriasteisista sisäilmaongelmista. Oireilua aiheuttavat kosteusvaurioista johtuvien homeitiöiden lisäksi tehoton ilmanvaihto sekä erilaiset hyvään sisäilmaan kuulumattomat epäpuhtaudet ja talojen rakenteista sisäilmaan vapautuvat hiukkaset ja kaasut.

Ei voi kuin ihmetellä, miten niin monet suomalaiskoulut voivat olla sisäilmaltaan kelvottomia. Syyksi eivät kelpaa jonkin tietyn aikakauden tyypilliset rakentamisvirheet, sillä joukossa on monen ikäisiä rakennuksia. On matalaa parakkimaista puurakennusta, jyhkeää kivitaloa ja kaikkea siltä väliltä.

Syitä voi kuitenkin lähteä etsimään siitä, mitä menneinä vuosikymmeninä on tehty ja mitä on jätetty tekemättä.

Monessa kunnassa koulujen peruskorjauksia on lykätty liian pitkään. Esimerkiksi Hämeenlinnan Keskuskoulu olisi ollut perusteellisen remontin tarpeessa jo 20 vuotta sitten.

Kun rahaa isoihin korjauksiin ei ole ollut, kunnissa on yritetty jatkaa rakennusten käyttöikää pienemmillä ehostustoimilla. Käytössä on kouluja, joissa ilmanvaihto hoitui alunperin niin, että kaikki menivät välitunnin ajaksi ulos ja järjestäjät tuulettivat luokat avaamalla ikkunat.

Myöhemmin painovoimaista ilmanvaihtoa on yritetty tehostaa asentamalla ilmanvaihtokoneita ja määräämällä pitämään ikkunat kiinni. Aina tulos ei ole ollut ihan toivottu.

Kun ilmaa poistetaan koneellisesti, korvausilmaa saattaa virrata sisään myös lattian- ja seinienraoista, joiden tilkkeenä olevia vanhoja materiaaleja ei ole tarkoitettu hengitysilmaan. Korvausilman mukana ne kuitenkin pikku hiljaa leviävät sisätiloihin.

Monessa ongelmakohteessa oireilua onkin yritetty saada loppumaan tilkitsemällä lattiansaumoja ja ikkunanpieliä.

Uusi tai peruskorjattukaan ei pysy kunnossa ilman hyvää hoitoa. Kuntien henkilöstökuluista on haettu säästöjä ja rakennusten huollon taso on heikentynyt. Siivousvälejä on harvennettu ja siivouksen tasosta on tingitty. Pölyä ja ulkokengissä sisälle kulkeutuvaa likaa kertyy silti entiseen tapaan.

Ilmanvaihtokanavien puhdistusvälit ovat pidentyneet. Joissakin tapauksissa osa laitteista on saattanut olla epäkunnossa pitkään.

Kollega vaati perjantaina omassa alanurkassaan kouluille talonmiehiä takaisin. Hämeenlinnassa käsittääkseni on kuitenkin päädytty erityyppiseen ratkaisuun. Ilmanvaihtoasiat ovat jatkossa siihen erikoistuneiden ja koulutettujen henkilöiden vastuulla. Ei välttämättä huono askel.

Muitakin muutoksia on tapahtunut. Luokkakoot eivät ole vuosikymmenten kuluessa ainakaan pienentyneet. Aulat ja kellarit on muutettu opetustiloiksi.

Monessa koulussa on lisäksi keksitty pitää kaksi oppituntia putkeen. Oppilaat pidetään sisällä 75 tai 90 minuuttia kerralla, eikä kaikissa kouluissa edes tarvitse mennä välitunneilla ulos.

Onkohan näitäkään seikkoja otettu koulujen ilmanvaihdon mitoituksissa huomioon?

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic