Kolumnit Uutiset

Homeongelmien hinta kymmeniä miljardeja

Suomalaiset maksavat huonosta julkisesta rakentamisesta hirveää hintaa.

Kosteus- ja homevaurioiden korjaamisen hintalappu on yli 50 miljardia eli valtion vuosibudjetin verran.

Ongelman laajuudesta kertoo työterveyslaitoksen professorin Kari Reijulan arvio, että julkisten rakennusten pinta-alasta 20 – 25 prosenttia on kosteuden ja homeen vaurioittamia.

Edellä mainitut summat ovat rakennusten korjauskustannuksia. Kun mukaan lasketaan sairauskulut, pannaan summaan vähintään puoli miljardia lisää.

Asiantuntija-arvion mukaan julkisissa rakennuksissa kuten kouluissa, sairaaloissa ja hoivakodeissa homeen ja kosteuden aiheuttamille sairauksille altistuu yli 200 000 suomalaista.

Perjantain Hämeen Sanomien mielipideosastolla 9-luokkalainen Kaurialan yläasteen oppilas Ida Weeraratne kirjoitti koskettavan tarinan omasta sairastelustaan koulurakennuksen homeongelmien takia.

Hänen tarinansa kuvaa hyvin tilannetta koko valtakunnassa. Vastaavia tarinoita löytyy eri puolilta maata kymmeniä tuhansia.

Yksittäistä syytä katastrofaaliseen tilanteeseen ei ole. Ajan saatossa rakennusvirheitten syyt ovat vaihdelleet. 1960- ja 1970-luvulla Suomeen tehtiin lähiöitä ja julkisia rakennuksia valtavalla kiireellä.

Valvonta oli kehnon puoleista, jos sitä ylipäätään sanan varsinaisessa merkityksessä oli. Urakat jaettiin kabineteissa, korruptio kukoisti.

Tuli sutta, sekundaa ja huteraa. Kun sitten ryhdyttiin korjausrakentamaan, oli päivän sana energiatehokkuus. Ilmankierto ja rakenteiden kuivana pysyminen jäivät sivuseikaksi.

Energiansäästövimma näkyi myös uudisrakentamisessa ja ongelmat ovat tiedossa.

Sitä johtopäätöstä ei pidä kuitenkaan tehdä, että virheistä on otettu opiksi ja kaikki on nyt kunnossa.

Julkiset rakentamiset kilpailutetaan, ja kilpailutuksessa kustannustehokkuus nousee yli laadun. Hinta ratkaisee.

Kustannuksia hinataan alas ketjuttamalla töitä alihankkijalle ja alihankkijan alihankkijalle. Ketjun loppupään rakentajat tulevat usein maista, joissa työn laatustandardit eivät vastaa sitä, mitä niiden pitäisi Suomessa olla.

Ketjutuksessa kokonaisvastuu laadusta hämärtyy, eikä valvonta toimi toivotusti.

Moni pintatyöntekijä on nähnyt, miten kosteiden rakenteiden päälle laatoitetaan seiniä ja tehdään lattioita.

Aika on rahaa ja urakka kusee rakenteiden kuivumista odotellessa, sanovat urakoitsijat.

Virheet paljastuvat vasta vuosien päästä, ja rakentamisella on vain kahden vuoden takuu.

Törkeistä huolimattomuuksista vastuu sentään kestää vuosikymmenen.

Lyhyt sanktioaikakin houkuttelee kiiruhtamaan töitä laadun kustannuksella.