Uutiset

Hotsi kahdella suomella pian historiaa Nummella

Roskaruoan houkutteleva tuoksu leijailee vastaan Nummen vanhan ostarin parkkipaikalla. Pikku pakkassäässä paikalle kaartaa keski-ikäinen mies polkupyörällään iltaseitsemän maissa. Päättäväiset askeleet vievät hänet kohti rasvan tirinää.

– Kaksi lihapiirakkaa suomella mukaan, kuuluu tilaus luukulla.

Nummen grillillä vuodesta 1984 työskennellyt ja sen 16 viimeistä vuotta omistanut Tuula Koliseva sulkee nostalgisen snagarinsa tämän perjantain jälkeen haikealla mielellä.

Nummen grillin omistaja Tuula Koliseva ryhtyy toteuttamaan asiakkaan toivetta. Näppärästi hän livauttaa lihikset paperiin, nostaa makkaraherkut höyrystä piirakoiden väliin ja tirauttaa päälle toivotut mausteet. Lopuksi hän kääräisee eväspaketit tiiviiksi nyssäköiksi asiakkaan matkaan.

Keskiviikkoiltana Koliseva teki töitään hieman haikealla mielellä, sillä tämän uudenvuodenaaton jälkeen päättyy hänen yli 16-vuotinen grillinomistajan uransa.

– Toisaalta lähden haikealla mielellä, mutta toisaalta on vapautunut tunne, kun ei enää ole työssä kiinni. Ehkä nyt ehdin panostamaan kuntoiluun sekä aloittamaan jonkin harrastuksen. Siihen ei ole ollut vuosiin mahdollisuutta, kun on ollut illat kiinni työssä, Koliseva huokaa.

Työt hänen täytyy lopettaa huonon selkänsä takia, joka on kertaalleen leikattu.

– En osaa sanoa, onko työ selän vienyt. Kyllä täällä talvella käyvä veto on voinut siihenkin vaikuttaa, seisomatyönä grilliruokaa vääntävä Koliseva kertoo.

Puukon heiluttelua ja ryöstön yritys
Nummen grilliin Koliseva tuli palkollisena töihin jo vuonna 1984, jolloin snagari sijaitsi Kylätien päässä. Nykyiselle paikalleen Sammontien varteen se siirtyi pari vuotta myöhemmin.

– Kun tämä tuli myyntiin, ajattelin kokeilla pitää tätä itse, koska työ ja asiakkaat olivat jo tuttuja. Työ on ollut ehkä raskastakin, mutta antoisaa. Asiakkaat ovat olleet ihan mukavia. Paljon on sellaisiakin vakioasiakkaita, jotka ovat pieninä käyneet ensin äidin tai isän kanssa ja nyt käyvät itse aikuisina.

Pääasiallisesti Koliseva on iltaisin yksin myymässä nostalgiaa herättävän näköisessä, menneiden vuosikymmenten oloisessa puurakenteisessa grillikojussaan. Yksin ollessaan hän on pari kertaa 1990-luvun alkupuolella joutunut vähemmän mukavien ”asiakkaiden” armoille.

– Kerran nuorimies uhkaili minua puukolla, kun olin laittamassa luukkuja kiinni. Toisella kerralla minut yritettiin ryöstää. Takaovelle koputettiin, ja kun avasin oven, mies vaati rahoja. Kamppailin hänen kanssaan lumihangessa, kunnes joku käveli ohi ja pääsin irti toiselle grillille soittamaan apua.

Kyseinen toinen grilli sijaitsee noin 50 metrin päässä, mutta sekin lopetti toimintansa yli vuosi sitten omistajan muutettua Lahteen. Koliseva kertoo, että hänen lyötyään luukut tämän perjantain jälkeen kiinni, Nummen ja Jukolan alueelle ei jää ainuttakaan grilliä, ainoastaan pizza- ja kebabpaikkoja.

Maittavia nakkeja
Lopettamisuutisen kuullut Jukolassa asuva Mia Rämö saapuu varta vasten paikalle vielä viimeistä Tuula Kolisevan tekemää pippurihampurilaista ostamaan.

– Tää on niin herkullinen! Olen asunut Nummella ikäni ja käyn grillillä aina silloin tällöin. Olen oppinut tuntemaan Tuulan. Hän on tosi mukava ja puhelias. Aina vaihdetaan kuulumisia.

Rämö herkeää kysymään Kolisevalta, tuleeko grillille jatkajaa.

– Jatkajaa ei ole, ei ainakaan näissä puitteissa. Tämä on niin vanha rakennus, että sekä tämä että vieressä oleva grillin varastokoppi viedään tästä pois.

Grillille astelee neljä 15-16-vuotiaiksi paljastuvaa nuorta, joista Ville Kröger asuu Hirsimäessä ja Tapio Värri Jukolassa. Värri tilaa iltapalaksi jokaiselle yhden ”herkullisen” nakin ja kuvailee Nummen grilliä kulttipaikaksi.

Mitä tarkoitat kulttipaikalla?

– Se on vähän sama, kun ajaa pappatunturilla huoltoasemalle, lyö käden tiskiin ja pyytää vissyä kuin se, että tulee Nummen grillille ja pyytää nakkia, Värri tokaisee veikeästi korvaläpällinen karvareuhka päässään.

Päivän lehti

3.4.2020