Uutiset

HPK:n perälauta on saatu kiinni

HPK-Edustusjääkiekko teki käytännössä nollatuloksen viime kaudelta. HPK:n toimitusjohtaja Risto Korpela pitää tulosta kohtuullisena kaudelta, joka epäonnistui pelillisesti täysin.

– Teimme jo toiminnallisesti plusmerkkisen tuloksen. Rahoituskulut veivät tuloksen hieman miinukselle. Perälauta on saatu kiinni, Korpela sanoo.

Korpela sanoo asian myös toisin. Jos seura ei olisi tehnyt niin raskaasti tappiollisia tilinpäätöksiä edellisinä vuosina, se olisi jo nyt yltänyt voitolliseen tulokseen.

– Seura ei saanut minkäänlaisia ylimääräisiä tuloja menojen katteeksi viime kaudella. Emme saanut yhtään playoff-peliä.

HPK on useita vuosia tahkonnut taloudellisesti tappiollisia tuloksia. Koska tappioita on kertynyt jo toista miljoonaa euroa, seura aloitti viime kaudella taloutensa tervehdyttämisen.

– Tavoitteena on ehdottomasti, että tällä kaudella teemme plusmerkkisen tuloksen. Tappiota ei ole enää varaa tuottaa, Korpela julistaa.

HPK ei ole silti leikannut 1,7 miljoonan euron pelaajabudjettiaan. Sen sijaan joukkue on koottu toisin kuin viime kaudella.

– Joukkue on ykkösasia. Haluamme niin kilpailukykyisen joukkueen kuin mahdollista. Pelillinen ilme näyttää jo nyt siltä kuin olisimme onnistuneet.

Joukkue on pyritty kokoamaan hyvistä pelaajista ja omista junioreista. Sen vastakohta olisi keskinkertaisesta vieraista pelaajista koostuva joukkue.

Yleisölle tulee…lisää viihdettä

HPK:n on lisättävä tulojaan, jotta sen tulos nousisi plussalle. Tuloja tuo yleisö.

– Jotta yleisöä olisi enemmän, olemme myös satsanneet yleisön viihtyvyyden lisäämiseen. Jäähallin äänentoisto uusitaan Areena-tasoiseksi. Kulmauksiin asennetaan led-näytöt.

Led-näytöillä lisätään tunnelmaa ja mainostetaan sponsoreita.

– Uutta kulttuuria on, että otteluihin tulee juontaja. Pyrimme saamaan enemmän tunnetta peleihin, sanoo Korpela.

HPK kertoo, että sen kausikorttien myynti on sujunut hyvin. Tavoitetta ei ole kuitenkaan vielä saavutettu.

Seuran viime kauden vaatimattoman urheilumenestyksen ja kiristyvän talouden luulisi vaikeuttavan sponsorisopimusten tekemistä yritysten kanssa. Korpela kiistää tämän.

– Sponsorisopimusten myyminen on aina vaatinut työtä. Harvoin meiltä kukaan tulee ostamaan mitään vaan tuote on myytävä. Se ei ole nyt poikkeuksellisen vaikeaa.

– Olemme kyllä pyrkineet saamaan taisteluilmettä myös toimistolle.

Korpelan mukaan seuralla on kuitenkin vakiintuneita yhteistyökumppaneita. Hän arvioi, että toiminnassa on onnistuttu, koska yhteisöt haluavat vuosi toisensa jälkeen yhteistyötä.

Yksi lähti, mutta…kaksi palkattiin

HPK kävi henkilöstön kanssa keväällä yt-neuvotteluja. Neuvottelujen tuloksena yksi työntekijä jätti toimiston ja tilalle palkattiin kaksi uutta työntekijää. Lähteneelle työntekijälle tarjottiin työtä, mutta hän palasi vanhaan työpaikkaansa.

– Tarkoituksena ei ollutkaan henkilöstön vähentäminen vaan toiminnan tehostaminen. Tarkoitus olisi saada oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita.

HPK voitti Suomen mestaruuden vuonna 2006 ja seuran talous oli vankka. Tuolloin perustettiin HPK:n kiekkoilun tuki Oy, jolle kerättiin puolen miljoonan euron pääoma.

– Päätös tukiyhtiön perustamisesta oli hyvä. Olemme osittain sen avulla kyenneet rahoittamaan HPK:ta. Emme kuitenkaan enää voi tukeutua siihen.

Tukiyhtiö on tehnyt vuosittain voitollisen tuloksen. Sen omaisuus on sijoitettu muun muassa asuntoihin. (HäSa)

 

 

Ilves tulee Hämeenlinnaan

 
– Lähdemme siitä, että HPK pelaa Ilvestä vastaan 15. syyskuuta, HPK:n toimitusjohtaja Risto Korpela sanoo.
 
Eräissä tiedotusvälineissä on epäilty, että Ilveksen taloudellinen tilanne on niin heikko, että se ei pysty pelaamaan SM-liigaa. SM-liiga ei ole tullut seuran avuksi.
 
– Vaikea kommentoida, kun en tiedä asioiden taustoja. Meillä on riittävästi pohdittavaa omassa tekemisessä.
 
Korpela toteaa, että tarinoita ja huhuja liikkuu paljon niin Ilveksestä kuin HPK:stakin. Hän toivoo, että kaikki seurat pärjäävät.
 
– Luulen, että henki on sellainen, ettei seuraa jätetä ilman apua.
 
SM-liiga auttoi 2000-luvun puolivälissä Lahden Pelicansia 400000 euron pääomalainalla. Pelicans pääsi nyt irti yrityssaneerauksesta etuajassa. Korpela kiistää ajatuksen, että SM-liiga ei kohtelisi seuroja tasapuolisesti.
 
– En näe, että konttorilla (SM-liigan toimistossa) katsottaisiin, että tuolla ja tuolla paikkakunnalla pitää olla joukkue.
 
– SM-liigassa yhteen hiileen puhaltaminen on parempaa kuin kymmenen vuotta sitten.
Korpela kiistää senkin, että joidenkin suurehkojen kaupunkien joukkueita olisi erityisesti autettu SM-liigaan.
 
– Silloinkin kun sarja oli niin sanotusti suljettu, kerrottiin 1-divisioonan joukkueille, että ne voivat nousta SM-liigaan. Kunhan seuroilla vain ovat siihen edellytykset. Niitä ovat esimerkiksi areena, 5 miljoonan liikevaihto ja kunnon pelaajabudjetti.